Olemme mukavuusveneilijöitä. Emme juuri ole veneilleet huonolla kelillä. Hangon satamasta lähtiessä keli oli ollut koko aamupäivän puolipilvinen. Aallonmurtajan ohitettuamme alkoi satamaan. Sitten satoi, satoi ja satoi. Mieheni vaihtoi sadekamppeet päällensä ja urheasti ajoi koko matka Rosalaan. Vapauttaen minut kastumiselta. 

Rosalan vierasvenesatama (579) oli jo iltapäivällä melko täynnä ja täyttyi illan myötä kokonaan. Olikohan kelillä vaikutusta asiaan. Myöhästyimme satamaravintolan päivälliseltä.  Ravintolasali oli kuin Essonbaari merihenkisellä sisustuksella ja ravintola myös mainosti ruokaansa bensa-asemaruokana. Mieheni  kehitteli lennosta veneemme antimista, muutamalla kaupasta ostetulla täydennyksellä Fajitas- aterian. Veneellä emme ole kokanneet muuta kuin griilliruokaa. Fajitakset olivat mukavaa vaihtelua. Hyvää oli!

Vuokrasimme satamasta Jopot, joiden kunnossa oli toivomisen varaa. Mieheni vaihdatti Joponsa kolme kertaa ennen kuin toimiva löytyi. Olisinpa itse ollut yhtä perusteellinen valinnassani. Kilometrin ajettuamme Joponi satulan kiinnitys petti. Kuuleemma loppumatkan näytti siltä, että olisin lasten pyörällä polkenut.

Olimme puhelimitse varanneet veneretken Bengtskärin majakalle. Liput oli noudettavissa Viikinkikylästä. Ajankuluksemme vierailimme kylässä. Viikinkikylä pärjäsi ihan hyvin kotiseutumuseoiden sarjassa. Viikinkilaiva oli komea. 

  
 Kiipesimme kaikki 252 rappusta ja kahdet tikapuut Bengtskärin-majakan huipulle. Maisemat olivat hienot. Laineet löivät upeasti rantakallioita vasten. Majakan kahvilassa olisimme toivoneet valikoimaan suolaista evästä. 

Rosala oli mukava saari ja saaren olut oli mieheni mukaan suositeltavaa.