Sommaröstrandista jatkoimme suoraan Öröhön. Tavallisesti olisimme pysähtyneet Hangossa. Regatta viikonlopun takia emme Hankoon edes yrittäneet sopia.
Örö on minun mieleinen satama. Satamassa ovat nuoret vastaanottamassa ja ohjaamassa paikalle. Palvelut ovat lähellä satamaa, mutta saarelta löytyy muutakin tutkittavaa. Olimme varanneet laituripaikan ja saunavuoron etukäteen. Örön yksityinen saunavuoro on Saaristomeren kalleimmasta päästä, mutta kelin ollessa hautovan helteinen halusimme päästä saunasta uimaan. Yleiset saunavuorot ovat varusmies saunalla saaren keskellä. Vuoro oli koronan takia vain 50 minuutin mittainen. Aikataulu piti, mutta valitettavasti meidänkin vuorolla oli kutsumaton vieras. No mieheni heitti vieraan kohteliaasti ulos.
Örössä nautimme päivällisen sataman bistrossa. Ruoka oli maittavaa. Mies otti perinteisen fish and chips -annoksen minulla oli kanakori. Olin hieman annos kateellinen miehelle.
Aamusella nautimme aamukahvit bistrossa. Varsinainen aamiainen olisi tarjolla saaren ravintolassa. Meille kello 10 on kuitenkin liian aikaista. Bistroon olisikin hyvä varata laajempi valikoima sämpylöitä ja mehua. Uskoisin käyvän kaupaksi.
Aamiaisen jälkeen otimme skuutit alle ja lähdimme tutkimaan saarta. Teimme pienen ajelun maisemista nauttien. Upea saari.
Ilmiöstä matka jatkui Maisaareen, josta olin kuullut paljon hyvää. Maisaari on Turun kaupungin ylläpitämä virkistysalue. Saareen pääsee Turusta myös vuorolautalla.
Saaren palvelut olivat noin kilometrin päässä satamasta. Hiekkatie oli kovaa, joten skuuteillakin pääsi. Pieni ravintola paistoi varsin omalaatuisia, mutta maukkaita, pizzoja.
Varasin jo matkalla meille netissä yksityissaunan. Hinta oli kohtuullinen 10 euroa/tunti. Sauna oli aivan sataman vieressä. Sauna on miellyttävä löylyistä. Mies ihmetteli saunan lämmin vesijärjestelmää. Padasta lämmin vesi ja jäähdytys vesi merestä.
Unelmani on ollut käydä Ahvenanmaalla. Viime kesänä jo pääsin Ahvenanmaan saaristoon, mutta Maarianhamina jäi vielä testaamatta. Tänä kesänä toteutimme unelmani.
Veimme veneen parkkiin Lappooseen, josta varasin paikan heti kolmeksi yöksi.
Ilta meni perinteisesti. Saunan kautta syömään ravintola Galeaseniin. Metsästäjänleike oli illan erikoinen, perinteisen maukasta.
Illallisen jälkeen teimme pienen skuuttiajelun saaren ympäri ihailemassa auringonlaskua ja kaunista iltaa.
Aamulla heräsimme ajoissa Ålandstrafikenin lautalle. Lautta lähti vierasvenesataman vierestä. Lautta oli maksuton Skuutit saimme autokannella kiinnitetty seinään mukaan varaamillani Bilteman sidontaliinoilla. Skuutit pysyivät hyvin pystyssä koko matkan. Lauttamatkan aikana nautimme aamiaisen.
Lautta rantautui Hummelvikenin, josta pääsimme bussilla Maarianhaminaan. Bussimatka kesti 45 minuuttia.
Maarianhaminasta olimme varanneet majoituksen Stavamostersista. Majoitus oli erinomainen ja voin lämpimästi suositella.
Lounaalle kaupungille Nonna Rinaan. Tutustuminen kaupunkiin sekä kaupassa käynti.
Levähdimme hetkisen kämpässä ja suuntasimme läheiseen pubiin pitzalle ja oluelle (tai minä tietenkin viinille).
Aamulla skuuttailimme Ahvenanmaan merimuseolle. Museo oli mielenkiintoinen. Lasten suosikkikohde on museolaiva Pommern ja kyllä siellä aikuinenkin viihtyi. Lounas nautittiin merimuseon ravintolassa.
Vierailimme linnassa ja vankilamuseo Vita Björnissä. Stallhagenin panimolla piti toki nauttia maistiaiset. Päivällisen nautimme kuuluisan kokin Mikael Björklundin Smakby ravintolassa. Matka jatkui bussilla Hummelvikeniin, josta lautalla takaisin Lappooseen.
Reissu oli viennyt meiltä mehut, joten vietimme seuraavan sadepäivän suosiolla Lappoossa. Pyykkäsin ja tiskasin. Täydensimme myös veneen varastot.
Näsby on näppärä pikkusatama. Paikka sijaitsee suojaisessa merenlahdessa. Palvelut satamassa ovat hyvät.
Välipalaksi mies nauti Toast Skagenin ja minä kanakorin. Yksinkertaista ja maukasta.
Valitettavasti meille kävi huono säkä ja henkilökunta oli unohtanut laittaa saunat päälle. Pesin astiat ja pyykit saunan lämpiämistä odotellessa. Tulihan siinäkin hiki.
Keli oli lämmin ja aurinkoinen. Mies pulahti saunasta uimaan.
Illallinen kokattiin pentterin löydöistä. Ravintolan menu oli typistetty Koronan takia ja lounas oli ollut runsas.
Kävimme Gullkronassa -kommenttini on välittömästi poikinut vastakysymyksen: Onko paikka ennallaan? En tiedä. Moni on käynyt saarella jo 90-luvulla. Minä en. Alaikäisenä veneilyni rajoittuivat soutupaatteihin ja Ruotsin laivoihin.
Nykyisin saari on viehkeä. Vanhaa on säästetty ja kunnostettu arvostaen. Uusiorakennukset on maisemoitu saareen sopiviksi.
Laiturit olivat aivan täynnä. Satamamestari sijoitteli veneitä minkä pystyi ja ohjeisti porukkaa jatkamaan matkaa lähisaariin. Onnistuimme saamaan erään lähtevän veneen paikan.
Saaristobistro Stiltje on pieni. Ruokalista on lyhyt, mutta tarjonnee kaikille jotain. Listalta löytyivät hampurilainen, lohilautanen ja lohikeitto. Valitsimme lounaaksi perinteiset lohisopat. Ravintolan pöydät oli sijoitettu rannalle pienen lahdenpoukaman ympärille. Meille osui romanttinen kahden hengen pöytä laiturilta. Elokuun hämärinä iltoina poukaman saa kauniisti valaistua.
Vuokrasimme oman saunavuoron saunasta 1. Pieni sauna, pienellä terassilla. Terassin pensasaita suojasi hyvin tieltä liikkuvilta. Hyvät löylyt. Saunan viemärin kunto olisi hyvä tsekata.
Ystävättärilläni Lealla ja Oililla on tapana joka kesä tehdä golf tournee jonnekin päin Suomea. Olen ollut mukana aikoinaan. Muutaman vuoden tauon jälkeen leidit saivat houkuteltua minut mukaan.
VR:n kyydillä Savonlinnaan. Ystävät olivat asemalla vastassa. Kävelimme kesähotelli Tottiin. Majottauduin. Katsastimme Olavinlinna etäältä. Iltadrinksut terassilla ja nukkumaan.
Aamulla kohti Kerimäkeä ja Kerigolfia. Olimme ilmoittautuneet mukaan Kerigolfin Kerttu -kisaan. Odotin tapahtumaa kauhunsekaisin tuntein. En ollut pelannut kahteen vuoteen. Viime kesänä golf jäi jalkapaketin takia. Heti kylmiltään kisaan.
Aluksi eksyimme vanhalle klubitalolle. Pahoitteluni perheelle, jonka aamua häiritsin. Pienen etsimisen jälkeen oikea paikka löytyi. Nopeiden alkuvalmisteluiden jälkeen tiiauspaikalle, josta löysin kisakaverini Katjan ja Sinikan.
KeriGolfin kenttä oli hyvässä kunnossa. Kenttä on monipuolinen ja moniulotteinen. Olemme kerran aikaisemminkin pelanneet kentällä ja positiiviset muistikuvamme kentästä vahvistuivat entisestään.
Oma pelaamattomuuteni näkyi. Parin väylän jälkeen peli sentään alkoi jotenkuten sujumaan. Valitettavasti rankkasade vei mehuja pelaajista. Sitkeästi Katjan kannustama jatkoimme eteenpäin. Tulokset…no selvisin sentään maaliin asti. Muut Keimolan ladyt pelasivat paremmin. Erityiskiitos Sinikalle kyydistä klubitalolle.
Kerigolfilla on hyvät fasiliteetit. Kierroksen jälkeen lämmin sauna oli helpotus. Kerholla olit kisaajille tarjolla keittolounas. Kiitos KeriGolfin väelle mukavasta päivästä. Sää ei suosinut, mutta kivaa oli.
Kerimäeltä jatkoimme matkaa Imatralle. Imatralla olimme varanneet majoituksen Hotelli Rennosta. Mukavan viihtyisä pikkuhotelli. Sopii automatkailijalle. Palveluita ei aivan vieressä ole.
Huoneeni oli onneksi alakerrassa. En olisi yläkertaan asti kyennyt kiipeämään. Pelikamppeet kuivumaan.
Iltareippailut (minulle olisi riittänyt hotellin peti) tehtiin Ravintola Nuottaan syömään. Ravintola sijaitsi Imatran satamassa. Kiva paikka ja maukasta ruokaa. Myös kasvis ja gluteiinittomat vaihtoehdot löytyivät listalta. Harmi ettemme saaneet maistaa paikan blinejä.
Aamulla Golf Saimaalle. Kenttä oli tasaisempi maastoltaan, mikä sopi minulle hyvin. Hankalaksi kentän tekivät heinikot, johon pallot hukkuivat. Mäkäräiset kiusasivat. Kierros alkoi kohtuullisesti. Edellinen päivä painoi ja jaksaminen oli kovilla. Lopullisen niitin iski takaysillä siirtymäreitillä oleva hervoton mäki. Kenttämestarille terveisiä, tuollaisia siirtymiä ei pitäisi edes suunnitella saati toteuttaa. Loppukierroksen otin maisemakävelynä.
Kierroksen jälkeen kotia kohti. Taavetissa pysähdyttiin syömään. Kierros skoolattiin päättyneeksi Sörkän Ruusussa, josta mies tuli hakemaan riutuneen vaimon kotiin. Pari päivää meni toipuessa.
Olemme usein päättäneet kauden Porvooseen, tänä vuonna avasimme kauden Porvoolla. Pittoreskissä Porvoossa minua houkuttavat butiikit ja viihtyisä rantapromenadi.
Keli oli poikkeuksellisen paahteinen kesäkuun alkuun.
Rakastan hiljakseen lippua pitkin Porvoon jokea katsellen kauniita maisemia. Säyvättävää on myös Emäsalon sillan alitus ja heilutella tutuille Kilpilahteen. Hamarissa pitäisi joskus pysähtyä.
Perinteisesti olimme varanneet paikan Satamapaikka.comista ennakolta. Porvoon satama on niin pieni, ettei kannata riskeerata.
Ensimmäisenä iltana perinteisesti illalliselle Rafael’s Steakhouseen. Mies tykkää ravintolan lihapitoisista annoksista. Omaa suosikkiani lampaanfilettä ei valitettavasti ole näkynyt viime aikoina listalla. Koronakevään takia teimme oikein pöytävarauksen. Hyvä niin, terassille emme olisi muuten päässeet. Sisällä ravintolassa olisi ollut hyvin tilaa.
Koronakevään etätyöt ja opiskelut olivat imeneet minusta mehut ja nukahdin aikaisin.
Seuraavana aamuna suuntasimme Café Jokirantaan aamiaiselle. Hellepäivänä vältämme kokkaamista Baloossa. Kuuma on jo muutenkin.
Aamiaisella kirmasin kaupungille shoppailemaan. Jotain pientä, pari Pentikin koria ja By Pia´s paita, tarttuivat mukaan. Loppupäiväksi suuntasimme beachille Kokonniemen maauimalalle. Lämmintä vettä, vähän väkeä (turvavälit pitivät) ja aurinkoa. Ihana päivä.
Mies oli tutkinut nettiä ja löytänyt illallispaikaksemme Seireenin. Mitä lie ajatellut. Ravintola on hieman syrjässä Porvoon ytimestä ja turistialueesta. Selkeästi paikallisten suosima. Ravintola on pieteetillä sisustettu, mutta maisema on karu. Terassi oli teollisuushallin parkkipaikalla. Ruoka ja lämmin keli korvasivat maisemat. Suosittelen.
Aamusella aamiainen perinteiseen malliin Café Jokirannassa. Köydet irti ja kohti kotia.
Välietappi pidettiin Kotiluodossa. Saimme koko saaren itsellemme. Lämmittimme yösaunan. Yösauna kynttilänvalossa mennikäisenluolassa. Ilmat olivat viilenneet. Uinnit jäivät väliin.
Rauhallinen aamu ja kotiin. Kotimatkalla pääsimme seuraamaan Viikkarin turvaharjoituksia.
Kuten Hanko, niin myös Porvoo on kesän suosikkikohteitani.
Aloitimme reissun seuran saaresta Fårholmenilta. Kauden ensimmäinen Kaivarin ja Hevosalmen läpiajo tuli suoritettua menomatkalla. Keli ei ollut parhain mahdollinen, joten väkeä oli vähän liikenteessä. Fårholmenilla grillasimme ja istuimme iltaa.
Seuraavana aamuna köröttely kohti Porvoota. Porvoon jokisuistossa on mahtavat maisemat.
Porvoossa minä shoppailin. Mies lepäili veneellä. Illalla synttäri-illalliselle Rafael´s Steakhousessa. Harvoja paikkoja, missä lampaan sisäfile on listalla. Maukasta. Kaatosadekkin loppui sopivasti illallisen päätteeksi. Veneelle punaviinilasillisille. Taas vanhennuttiin.
Seuraavana aamuna nukuimme pitkään ja siirryimme Kotiluotoon. Kotiluodossa on vanhaan maakellariin tehty mystinen mennikkäissauna. Saimme illan viimeisen vuoron. Kynttilän valossa saunominen on tunnelmallista. Pieni syysillan viileyskään ei haittaa.
Sunnuntaina löhösimme myöhään sateen ropistellessa kannelle. Iltapäivästä kotiin. Kausi oli ohi.
Tarkoituksemme oli mennä Vänöseen, mutta päädyimme ohiajoon tällä kertaa. Suurimpana syynä oli, ettei nettisivujen ohjeet pitäneet paikkaansa todellisuudesssa. Yrittäjät ymmärrän, ettei kaiken päivittäminen ole aina mahdollista. Kyse oli vakiotiedosta, joiden tulisi olla ajantasalla.
Päädyimme Örööseen. Hyvä vaihtoehto. Taalintehtaalaiset nuoret ottivat veneemme vastaan ja auttoivat veneen kiinnityksessä. Kiitos heille!
Paikat oli uusittu ja hyvässä kunnossa. Sauna oli iso ja uusi. Heti pesulle. Mies pulahti mereenkiin.
Örön ravintolaa emme testanneet, vaan nautimme iltapala Fajitakset veneessä.
Yritimme jo viime kesänä vierailla Pensar Sydissä. Silloin vierailu jäi yritykseksi. Tänä vuonna meillä oli parempi tuuri.
Rantautuminen oli hieman hankalaa voimakkaan pohjoistuulen takia. Pienen säätämisen jälkeen vene saatiin parkkiin. Arviot paikan saunasta olivat olleet positiivisia, joten Suuntasin ensimmäisenä varaamaan saunan. Saunan lämpiämistä odotellessamme seurasimme naapuriveneen lasten kalastustouhuja. Komeita meriahvenia pyydystivät laiturilta. Olisi kelvannut meillekin.
Meillä oli päivän ensimmäinen sauna vuoro pikkusaunassa. Valitettava yllätys oli, että sauna oli unohdettu lämmittää. Kävimme kuitenkin uimassa ja pesulla. Saunan testaaminen jää tulevaisuuteen. Sauna oli todella kauniilla paikalla.
Illallisen nautimme Ravintola Sandvikissa, mikä on myös paikan uusi nimikin. Veneilijöillä nimen oppiminen kestänee vielä muutaman vuoden. Meillä kävi hyvä tuuri ja tilatessamme havaitsimme grillin olevan tulilla. Kysyttyämme asiaa selvisi, että jonkin ajan päästä olisi tarjolla myös grillimenu. Meillähän aikaa oli, joten päädyimme rauhassa nauttimaan drinksuista. Kannatti. Grillimenu oli erinomainen. Peura oli vaihtelua ruokavalioomme ja hyvin valmistettua.
Ilta oli kaunis. Istuskelimme terassilla hieman pitempään lasillisten kera.
Maakrapu seilaa 