Örö

Sommaröstrandista jatkoimme suoraan Öröhön. Tavallisesti olisimme pysähtyneet Hangossa. Regatta viikonlopun takia emme Hankoon edes yrittäneet sopia.

Örö on minun mieleinen satama. Satamassa ovat nuoret vastaanottamassa ja ohjaamassa paikalle. Palvelut ovat lähellä satamaa, mutta saarelta löytyy muutakin tutkittavaa. Olimme varanneet laituripaikan ja saunavuoron etukäteen. Örön yksityinen saunavuoro on Saaristomeren kalleimmasta päästä, mutta kelin ollessa hautovan helteinen halusimme päästä saunasta uimaan. Yleiset saunavuorot ovat varusmies saunalla saaren keskellä. Vuoro oli koronan takia vain 50 minuutin mittainen. Aikataulu piti, mutta valitettavasti meidänkin vuorolla oli kutsumaton vieras. No mieheni heitti vieraan kohteliaasti ulos.

Örössä nautimme päivällisen sataman bistrossa. Ruoka oli maittavaa. Mies otti perinteisen fish and chips -annoksen minulla oli kanakori. Olin hieman annos kateellinen miehelle.

Aamusella nautimme aamukahvit bistrossa. Varsinainen aamiainen olisi tarjolla saaren ravintolassa. Meille kello 10 on kuitenkin liian aikaista. Bistroon olisikin hyvä varata laajempi valikoima sämpylöitä ja mehua. Uskoisin käyvän kaupaksi.

Aamiaisen jälkeen otimme skuutit alle ja lähdimme tutkimaan saarta. Teimme pienen ajelun maisemista nauttien. Upea saari.

Reissussa

Ensimmäisen lomaviikon käytimme veneen kuntoon laittamiseen. Pääsimme vihdoin reissuun toisella lomaviikolla. Perinteisesti suuntasimme länteen. Lähtöpäivä meni pitkäksi, kun automme alkoi nikottelemaan juuri venettä pakatessa. Auto saatiin huoltoon ja me pääsimme reissuun.

Ensimmäinen stoppi oli venekerhon saaressa Grynnanilla. Alkukesä on ollut uskomattoman lämmin. Upea, mutta hikinen keli houkutteli pulahtamaan iltauinille. Vesi oli ihanan raikasta ja ilman levää. Kevyt iltapala tapaksista, lasi viiniä ja nukkumaan.

Aamulla matkaa jatkettiin. Ensimmäisenä odotti Porkkalanselän ylitys. Viime vuosina selkä ei enää ole päässyt yllättämään. Johtuukohan vanhenemisesta vai veneilytaitojen paranemisesta.

Välietapiksi olimme etukäteen päättäneet Sommaröstrandin. Nykyisin kaikki paikat ovat varattavissa ainoastaan satamapaikka.comin kautta. Valitettavasti samalla hinta on noussut huomattavasti ja palvelut satamassa huonontuneet. Periaatteessa fasiliteetit upealle satama kokemukselle ovat olemassa. Kyse on usein pienistä asioista. Esimerkiksi vessojen siisteyteen olisi syytä panostaa, myös vesien tulisi olla laiturilla käytettävissä ympäri vuorokauden.

Rantakahvilan vohvelit ovat onneksi edelleen erinomaiset ja ravintola 5 knivar on säilyttänyt tasonsa. Illalla vielä pulahdus mereen ja raikastuneena nukkumaan.

Viime hetken valmistelut

Baloota on meillä olonsa aikana kovasti nykyaikaistettu. On asennettu lämminvesijärjestelmä ja maasähköt, vaihdettu hanat ja vessanpönttö sekä uusittu elektroniikkaa esimerkiksi plotteri, VHF-radio, televisio ja nettiyhteys. Joka vuosi kuvittelen, että nyt ei enää mitään uutta tarvita, väärin.

Tänä kesänä mies keksi asentaa uuden autopilotin. Onhan meillä sellainen ollut, mutta se ei kyllä ole toiminut enää vuosikausiin.

Ensimmäiset lomapäivät menivät siis pilottia asentaessa. Olen aina ihaillut mieheni kykyä miettiä järjestelmät päässään ilman ohjeita tai piirustuksia. Minun osuuteni on yleensä ryömiä veneen alustassa johtoja tai letkuja vetäen. Niin nytkin.

Tällä kertaa kaikki meni asennuksessa kohtuullisen helposti ja nyt meillä on toimiva autopilotti.

Kuvat on otettu kaksi päivää ennen reissuun lähtöä.

Kesän ensimmäinen veneretki

Kausi avattiin tänä kesänä hieman poikkeuksellisesti moottoriveneellä Saimaalla. Saimme tilaisuuden nauttia viikonlopusta Järvisydämessä Rantasalmella. Kesäkuun alkuun oli poikkeuksellisen lämmin keli mittari näytti lähes kolmeakymmentä. Huipensimme viikonlopun lauantai-illan shampanja risteilyllä.

Piällysmiehenä risteilyllä toimi Heikki Lukin. Tunnelma oli rento. Yhteensä meitä oli kahdeksan henkeä, mikä oli sopiva määrä veneen kokoon nähden. Yksityisyys säilyi, eikä väkeä ollut liikaa. Nautinto. Suosittelen.

Ps. Tiedän olisi pitänyt kysyä veneen merkkiä ja mallia. Pahoitteluni lukijoilleni.

Veneilykevät on jo pitkällä

Kesän ensimmäinen hellepäivä, ihanaa. Venehommat kuitenkin muistuttaa olemassaolostaan ja vene pitäisi saada laskukuntoon. Useampi päivä on taas touhuttua satamassa.

Kevät alkaa aina Baloon kuorimisella talviturkistaan eli talvipressun poistamisella. Hommassa on tekemistä, koska Baloo on iso vene niin pressukin on iso (10 x 12 m). Onneksi alaspäin pressu tulee helpommin.

Kevään vakio hommiin kuuluu myös impellerin ja öljynsuodattimen vaihdot. Meidän veneessä myös sinkki vaihdetaan joka kevät. Muutakaan ei voi, kun jonnekin se kesän aikana aina katoaa. Edellä mainitut ovat miehen hommia. Minun puhteeksi on muodostunut propellin kiillotus. Yhdessä pesemme veneen pohjan. Yleensä aina myös jotain yllättäviäkin korjaus tarpeita ilmestyy.

Helatorstaina vene vesille.

Talviveneilyä

Viime päivinä Helsingissä on satanut kinoksittain lunta. Auringon pilkistäessä oli aika suunnata satamaan tarkistamaan Baloon tilanne. Odotimme, että Baloo jouduttaisiin kaivamaan esiin lumesta. Yllätys oli suuri, kun Baloon pressut olivat täysin lumettomat ja nätisti paikallaan. Jätettäköön mainitsemat, kuka ne pressun solmut oli solminut.

Merikin oli saanut kauniin valkoisen jää- ja lumipeitteen.

Vuoden 2020 päätös

On aika summata Maakravun vuosi 2020.

1) Ennätysmäärä lukijoita sivuillani. Olen edelleen, todella otettu kaikista teistä lähes 15.000 lukijasta.

2) Kauden aikana 12 satamaa, mikä on varsin vähän. Ensi kesänä uudelleen.

3) Korona valitettavasti näkyi myös veneilyssä. Veneily kahden kesken on varsin sopiva harrastus korona-aikana. Kontaktien välttely merellä on helppoa. Useassa satamassa palveluita oli karsittu koronan varjolla ja välillä tuntui, että koronaa jopa käytettiin tekosyynä huonolle palvelulle.

4) Tiskikoneet. Muutamaan satamaan oli tullut uutena pika-astianpesukone. Mukavuusveneilijän rakastama kapine. Suosittelen muillekin satamille.

5) Pesutilat. Sataman kannattaa panostaa yhteen asiaan, siisteihin ja miellyttäviin pesutiloihin. Jos asiakas ensimmäisenä joutuu siivoamaan tilat kyetäkseen käymään pesulla, ei satamasta koskaan jää hyvää kuvaa. Koronan olisi luullut parantaneen tilannetta, valitettavasti pikemminkin toisin päin.

6) Saaristolaispöydät olivat kadonneet lähes täysin. Renesanssi saattaa odottaa koronan jälkeisessä ajassa.

7) Saaristolaispöytien lisäksi myös itikat olivat vähissä. Hyvä, niitä ei kukaan kaipaa.

8) Schnitzel kerran kesässä on hyvää ja maittavaa ruokaa. Joka satamassa schnitzel käy tylsäksi. Uskaltakaa saariston ravintolat tehdä omaa juttuanne. Loistavia esimerkkejä Iniön thai-ravintola ja Gamla Banken.

9) Vuoden uusi tuttavuus oli Inkoon vierasvenesatama. Hyvät muistot molemmilta kerroilta.

10) Uuden vuoden lupaus. Insta ja Face-sivujen aktiivisempi käyttö ensi kaudella.

Onnellista uutta vuotta ja kiitos kaikille teille uskollisille lukijoilleni!

Baloo talviteloilla

Hangon ja Inkoon kautta kotiin

Paluumatkalla iskee aina kiire kotiin. Loppumatkasta tulee tehtyä pitkiä päivälegejä ja unelmissa siintää oma suihku ja pehmeä peti.

Päätimme tehdä loppumatkan pikaisesti. Poikkesimme vain Hangossa ja Inkoossa, joissa molemmissa olimme jo tulomatkalla käyneet.

Inkoossa testasimme ravintola Sågenin. Erinomainen ja lisäsi entisestään intoamme palata Inkooseen myös ensi kesänä.

Hangon itäisellä selällä kaivettiin lämpöisempää päälle. Syksy on tulossa.

Mathildedal

Paraisten ja Hangon välissä ei ole oikein muuta vierasvenesatamaa, kuin Mathildedal. Vierailimme siis jälleen siellä. Oikein mielellämme, kylä on viehkeä.

Pesu, shoppailu ja syömään. Ruukin krouvi huolehti ravinnostamme. Ruoka oli maittavaa.

Ilta rauhallisesti veneellä.

Parainen

Edelliseltä reissultamme meille jäi vähän huonot kokemukset Paraisista. Lupasimme antaa uuden mahdollisuuden saaristokaupungille. Näin teimme.

Vuoden aikana olimme saaneet hyviä vinkkejä vierailu kohteista. Aloitimme Nordkalkin kaivoksen näköalapaikalta. Ei kaunis, mutta vaikuttava.

Seuraavaksi suuntasimme Salvador Dali -museoon. Mies on Dali fani ja hän oli todella yllättynyt kuultuaan ko. Museon sijaitsevan Paraisilla. Yksi moka, päivä oli maanantai ja museo kiinni. Kävimme sentään jo museon oven takana. Vielä siis ainakin kerran vierailemme Paraisilla.

Illallinen ravintola Kamussa. Jälkkärit taksiaseman jäätelökioskilla. Kulkupelimme saivat ansaitsemansa huomion aseman moottoripyörä ja mopo -rivistössä.