Kategoria: 2017

Kesän viimeiset veneilyt

On Tekijä MaakrapuKategoria(t): 20172 kommenttia

Veneilykausi jäi tänä vuonna lyhkäiseksi huonojen kelien ja työkiireiden vuoksi. Viimeinen viikonloppureissu tehtiin Kotiluotoon. Kotiluoto on lyhykäisen ja suojaisen merimatkan päässä kotisatamastamme. Paikka soveltuu erinomaisesti vain rentoutumiseen tarkoitettuun veneilyyn.

Kesän aikana Helsingin Navigaatioseura oli remontoinut Kotiluodon laiturin sekä asentanut uudet poijut. Mukavia uudistuksia, erityisesti laiturin laajennus tuli tarpeeseen.

Hyvin tavallinen sateinen syysviikonloppu. Istuskelin pressun suojassa punaviinilasillisen ja kirjan kera. Saunassa jaksettiin käydä. Kotiluodon sauna on viehkeä kalliokolo, joka valaistaan kynttilöillä. Saunassa on pehmeät löylyt ja pulahtamaan mereen pääsee suoraan ovelta.

Seuraavana aamuna nukuttiin pitkään ja puksuteltiin kotiin. Kausi oli ohi. Talviveneilyä odotellessa.

Hangon kautta himaan

On Tekijä MaakrapuKategoria(t): 20171 kommentti

Rosalasta jatkoimme kohti Hankoa. Hangossa vietimme pari yötä. Ennusteet olivat luvanneet seuraavalle päivälle myrskylukemia. Minä perinteisesti shoppailin sataman pienissä kojuissa ja keskustassakin tuli käännyttyä ruokavaraston täydentämisen yhteydessä. Mies touhusi jotain veneen huoltohommia.

By Pia’s on suosikki vaatemerkkini kesäisin. Ihanan reilun kokoiset pellavat ja pehmeät laskeutuvat Bampoot sopivat veneilyyn erinomaisesti. Pellavienhan kuuluu rypistyä nätisti käytössä. Löysin Campomaggin ihanan pikku käsilaukun kesä käyttöön. Outfit-kuvia en normaalisti harrasta, mutta alla nyt yksi. Tosin kuva on otettu hieman Itämerta lämpöisemmältä mereltä.

Hangon ruokailut hoidettiin pizza linjalla. Ensimmäisenä iltana Classic Pizzassa ja toisena pizzat noudettiin veneelle Kotipizzasta. Uutena ravintolapalveluna satamaan oli tullut Kotipizzan pizzarekka. Upea idea ja välipalat haettiin tietenkin rekasta.

Tarkoituksemme oli yöpyä vielä yksi yö ennen Porkkalanselän ylitystä jossakin sopivassa kohteessa matkalla. Päivä oli kuitenkin kauniin aurinkoinen ja tuulta oli matkalla koko ajan noin pari metriä sekunnissa. Hangossa odotettua myrskyä ei koskaan tullut. Olimme olleet hyvissä ajoin liikenteessä (kerrankin), joten päätimme lähteä kokeilemaan selän ylitystä. Sovimme kelin mahdollisesti pahentuessa kääntyvämme takaisin.

Matkalla lehmät olivat laiduntamassa rannalla.

Noin 1/3 edettyämme tuulilukemat selällä hipovat jo yhdeksää. Vaihdoimme kuskin, koska minä en tuossa tuulessa jaksa vinssata purjeita. Ympäri kääntyminen ei ao. tilanteessa enää ollut mahdollista. Porkkalanselkä ei pettänyt taaskaan. Tuulta parhaimillaan 13 m/s. Baloon huippunopeus 8,3 solmua. Aallonkorkeus tarpeeksi. Vauhtia piisasi. Baloo on merinorsu, minkä miehistö tuppaa aina välillä unohtamaan. Ylitys onnistui siis loppujen lopuksi hienosti. Miehistön usko oli välillä kadoksissa.

Selän ylitys vei miehistöstä mehut. Kokkaaminen ei kipeytyneillä lihaksilla innostanut. Seuran saaren Grynnanin sijaan päädyimme yöksi Porkala Mariniin. Illallinen ravintola Brygganissa. Tarjoilija oli persoonallisuus ja antoi suositukset varsin suoraviivaiseen tapaan. Listalla oli kaksi pääruokaa ja kaksi alkuruokaa. Tilasimme nälissämme koko listan. Hyvää oli!

Seuraavana päivänä autinkoisessa säässä leppoisasti purjehtien kotiin!

Rosala jälleen

On Tekijä MaakrapuKategoria(t): 20172 kommenttia

Melkein kolmen viikon matkanteko alkoi väsyttämään ja koti-ikävä iski. Miehen nukkuessa päikkäreitä ajelin Korppoosta suoraan Rosalaan asti.

Olemme ihastuneita Rosalan vierasvenesatamaan. Mitään erikoista paikassa ei ole. Satama tuntuu pysähtyneen 70-luvulle. Rakennukset ja tilat ovat vanhoja. Suihkut onnettomat ja toimivat kolikoilla. Ravintolassa huoltsikka meininki. Tankkaaja pojasta paikalle pisteet.

Paikassa vain on jotenkin oma viehätyksensä konstailemattomuudessaan. Tosin harvalta huoltsikalta löytyy saaren omaa olutta. Suosittelen, sekä satamaa että olutta (tai mies suosittelee, minä en olutta juo).

Korppoo

On Tekijä MaakrapuKategoria(t): 20173 kommenttia

Olin merikortin perusteella suunnitellut parkkeerausta Rumariin. Laiturissa oli hyvin tilaa, eikun vene parkkiin. Olin laiturilla sitomassa köysiä, kun naapuriveneen veneilijä tuli kyselemään, tiedämmekö mitä paikalle on tapahtunut. Ensimmäisen kerran katsoin kunnolla ympäristööni, Paikka oli aivan autio, pari venettä laiturissa, laudat ikkunoissa ja ei yhtään ihmistä missään. Kokkaus ei innostanut, joten siirryimme eteenpäin Korpoströmin laituriin. Nyt näytti huomattavasti eläväisemmältä paikalta.

Laiturimaksua maksaessa huomasin lapun tiskillä, jossa suositeltiin pöytävarauksen tekoa. Varasin pöydän ja suuntasimme saunaan. Saunan aikana nousi todella kova sivutuuli. Tuulen vaikutus voimistui kapeassa väylästä luoden aallokon. Olimme parkissa suojattomasta paikassa. Seurasimme tilannetta jännittyneenä saunan jälkeen. Kaikki tuntui kuitenkin olevan hyvin, joten suuntasimme aterialle.

Ravintolan ruoka oli erinomaista. Kesken ruokailun naapuriveneen kaveri tulee hakemaan meidät ja kertoo solmujemme olevan pettämässä. Nopea lautasten tyhjennys ja veneelle. Sidonnoissamme ei ollut mittään vikaa. Baloon paino oli jälleen saanut yhden poijun antamaan periksi. Miesvoimilla käänsimme Baloon ja naapuriveneen kylkiparkkiin. Heilutus väheni huomattavasti

Kesken siirto-operaation väylää pitkin lipui nurin niskoin oleva purjevene. Useampi henkilö yritti venettä kääntää. Nyt kaikki kysyvät miten purjevene voi kaatua. Kyse oli vanhasta puisesta saaristo purkarista, jossa ei ollut kovin kummoista köliä. Jonkin ajan kuluttua vene lipui takaisin oikein päin. Ilmeisesti kääntöoperaatio oli onnistunut. Pahoitteluni lukijoilleni en kesken omaa kääntöurakkaamme ehtinyt kuvaamaan mieleen painunutta episodia.

Veneen ollesssa jälleen laiturissa siirryimme takaisin ravintolaan nauttiman jälkkärit.

Matkalla Korppooseen

On Tekijä MaakrapuKategoria(t): 20171 kommentti

Neuvosta jatkoimme matkaa kohti Korppoota. Jännitystä matkaan toi heti Nauvon jälkeen oleva 14,5 metrin silta. Sillan alitukset aiheuttavat aina mahan kipristelyä. Ekstra jännitystä saatiin tähän mennessä matalimman sillan alittamisesta. Sovittiin.


Matkan aikana kaivoin jälleen ompelulaatikon esiin. Mies oli useamman kerran jo vihjaillut repsottavasta kuomun kulmasta. Reitti oli rauhallinen ja merenkäynti leppoisaa. Ompelukset sujuivat.  

Ompelusten lomassa nautin upeista maisemista. Noin 14 merimailin matka meni ehdottomasti ykköseksi maisemareiteistä. Jylhät, karut, mutta niin karut. Mitä mieltä olet?


Näissä maisemissa minäkin saattaisin viihtyä mökillä.

Nauvo

On Tekijä MaakrapuKategoria(t): 20171 kommentti

Seilistä teimme lyhyen päivämatkan Nauvoon. Nauvo on ihan ykkössuosikkini nykyisin. Hyviä ravintoloita, mukavia shoppailu kojuja ja kiva tunnelma. Satama oli täynnä myöhäisiltapäivällä. Onneksi satamapojat opastivat meidät sopivaan koloon. Itse emme kyseiseen koloon olisi ikinä edes yrittäneet parkkeerata. Niin vain pojat saivat veneen koloon sovitettua. Mukavat pojat auttoivat köysien ja fendereiden kanssa. Tunnelma oli tiivis.

Saunat olivat sopivasti lämpiminä, joten pesulle. Naisten sauna oli todella hiekkainen, lasten hiekkarannalta jaloissaan tuoman hiekan myötä. Jonkinlaista puhdistusallasta kaivattaisiin saunan ovelle. Onneksi itsellä on aina saunatossut mukana.

Saunan jälkeen poikkesin siiderillä ja shoppaamassa, miehen vielä kylpiessä. Mukaan löytyi uuden uutukainen poijuhaka. Baloon painossa nuo poijuhaat näyttävät olevan varsin kuluvia osia. Edellinen oli taas aivan mutkalla. No aina on löytynyt järeämpi yksilö matkaan. Saa nähdä kauanko uusi kestää. 

Illallinen nautittiin jo perinteiseen tapaan ravintola Biffissä. Muitakin varmasti hyviä ravintoloita löytyisi kylältä, mutta olemme vähän jumittuneet paikan annoskokoon (varsin antelias). Hieman pettynyt olin, että lampaanfile oli poistunut listalta. Samalla reissulla tuli hoidettua kauppakeikkakin. Jälkkäriksi rannan kioskilta jäätelötötteröt. Ilta meni perinteisesti lasillisella kannella. Nauvossa riittää kesäiltaisin meininkiä ihmeteltäväksi.

Seili

On Tekijä MaakrapuKategoria(t): 20172 kommenttia

Turun jälkeen teimme uuden yrityksen Seiliin. Onni suosi, laiturissa oli hyvin tilaa. Seilin laiturijärjestelyt ovat hämmentäviä. Paikassa on kolme eri laituria ja kaikissa on eri säännöt parkkeeraamiselle. Lisäksi merikortin vierasvenesataman merkki ohjaa aivan väärälle puolen saarta postilaituriin. Asemalaituri on tarkoitettu yöpyjillä. Me ilmeisesti olimme pienen hakemisen jälkeen oikeassa laiturissa.

Seilin historia lienee jokaiselle jo tuttu. Sen verran monta dokumenttia televisio on paikasta viime aikoina lähettänyt. Lyhyesti lainattuna saaren webbisivuilta:

Seilin pitkää historiaa leimaavat vuodet spitaalisten ja mielisairaiden hoitopaikkana. 1600- ja 1700-luvuilla saarelle sijoitetut sairaat elivät eristyksestä muusta maailmasta eikä toivoa saarelta poistumisesta ollut sinne astumisen jälkeen. Sairaiden kohtaloista muistuttavat edelleen puuristit kirkkoa ympäröivällä hautausmaalla. 1900-luvulla mielisairaala lakkautettiin ja tilat siirtyivät Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen käyttöön. Saarella tehdään edelleen aktiivista tutkimusta keskittyen Saaristomeren ja Itämeren alueen monitieteelliseen tutkimukseen, keskiössä meriympäristön tilan pitkäaikaisseuranta.


Seilin yleinen saunavuoro on naisille kello 16-18 ja miehille kello 18-20 Rantasaunassa. Saimme vuoroillamme koko saunan käyttöömme. Sauna on perinteinen puusauna suihkuilla varustettuna. Löyly oli miellyttävä. Talviturkit tuli heitettyä. Miehen sanoin ”paras reissusauna tähän mennessä”.


Suuntasin kirkolle aamupäivästä, miehen aamutoimien aikaan. Mies oli ilmoittanut jättävänsä kirkot väliin. Kirkkoon oli käteisellä maksettava 3,5 euron sisäänpääsymaksu. Kirkko oli pieni puukirkko. Nykyinen uusi kirkko on rakennettu vuonna 1733. Oikein sievä sisältä vaikkakin karu.


Kirkkopihalla on vuonna 1960 rakennettu kellotapuli ja puristi Seilissä kuolleiden spitaalisten muistolle. 


Mielenkiintoisinta oli tutustua kirkon hautausmaahan. Hautoja oli vuosisatojen takaa, mutta vielä 1970 luvun hautojakin löytyi. Pääsääntöisesti haudatut olivat naisia tai lapsia.


Mies liittyi seuraan kylällä ja nautimme kahvilassa kaffet ja jäätelöt. Kiertelimme kaunista saarta.

Turku

On Tekijä MaakrapuKategoria(t): 2017Jätä kommentti

Piipahdimme Turussa pari yötä. Turusta on tullut suosikki kesäkaupunkini. Aurajoen rannalla tapahtuu aina ja ravintolat ovat erinomaisia. Kaupunki on kaunis.

Turun vierasvenesatamaan oli valmistunut uusi satamakonttori, kahvio ja ravintola. Pisteet kotiin uudistuksesta. Tilat olivat muuttuneet moderneiksi ja viihtyisiksi. Toiletit olivat nyt aivan rannan tuntumassa. Pieni miinus kahviolle puuttuvasta aamiaistarjoilusta. Edellispäivän nuhjuiset täytetyt croisantit eivät pisteitä keränneet. Muuta suolaista syötävää ei aamulla ollut tarjolla.

Ravintola Nooa tarjosi maukasta ruokaa. Valitsimme paikan nimikkomenun. Ruokaa voisi hieman arkipäiväistää ja unohtaa hienostelu. Creemit jokaisessa ruuassa oli meidän perheelle liikaa. Huhujen mukaan Nooan omistajat omistavat myös ravintola Tintån. Miehen mukaan Tintån paras puoli on erinomainen ruoka ilman hienostelua. Nooa sortui juuri hienostelu hörhöilyyn. Tintån tasolle Noalla on pitkä matka. 

Sataman vieressä on kortteliravintola Rantakerttu. Poikkesimme iltapalalla. Miehelle ribsit, minulle kanakori ja vihannesdippi. Kilpailu Nooan ja Rantakertun välillä kallistui Rantakertun voitoksi.

Lounaalla poikettiin Sergio’silla. Pizzat olivat erinomaiset, erityisesti rapea pohja saa kiitosta. Mies testasi jälkiruuaksi paikan  gelaton. Maistui.

Veneen tarvikkeita täydennettiin KMarketissa Itäisellä rantakadulla. Markettiin pääsee satamasta kätevästi Förillä. Iso marketti lähellä satamaa voisi hieman tarkistaa valikoimaansa veneilijän näkökulmasta. Esimerkiksi pikanuudelit ovat erinomaisia matkaeväitä veneessä, kaupasta nuudelit olivat loppu. Sama tapahtui useamman muunkin tuotteen kanssa.

Wiklundille ja Ocean Spiritille on pakko päästä shoppailemaan. Mitään merkittäviä löytöjä ei tällä kertaa tullut mukaan. 

Airisto Strand (Stormalo)

On Tekijä MaakrapuKategoria(t): 2017Jätä kommentti

Tarkoituksemme oli Tall Ships Racesin jälkeen rantautua Seiliin. Paikka oli aivan tupaten täynnä. Nopea uudelleen reititys ja kohti Airisto Strandia. Satamaoppaat tuntevat paikan saaren mukaan nimellä Stormalo).

Pikaisen rantautumisen jälkeen siirryimme ravintolaan syömään. Ravintola oli menossa kiinni. Ehdimme tilaamaan ateriat. Tarjoilija tyttö heti kärkeen varoitteli meitä tunnin jonosta. Emme antaneet asian häiritä. Nälkä oli kova. Ruokaa odotellessa luimme somesta huonoja arvioita paikan ruuasta ja ravintolan odotusajoista. Odotuksemme eivät kohonneet. Ateriamme tuli

kahdessakymmenessä minuutissa (alkupalat kymmenessä minuutissa). Neljänkymmenen minuutin päästä olimme syöneet aivan erinomaisen aterian. Minulle burgeri ja miehelle lankkupihvi. Olimme enemmän kuin tyytyväisiä.

Ruokailun jälkeen saunaan. Saunat olivat siistit ja saunoissa oli mukavat terassit. Istuskelimme naisten kanssa iltaa hetken. Esittäytyminen jäi. Jos Dehler veneilijä tunnistaa itsensä, niin hyviä tuulia matkallenne! Ehdottomasti mukavin naisten saunaporukka tällä reissulla.

Ilta perinteisesti viinilasillisilla.

Aamulla nukuimme pitkään. Molemmat poikkesivat aamusaunassa. Ihanaa kun aamusaunaan ei tarvitse kukkua kukonlaulun aikaan. Mies intoutui turisemaan saunanlauteilla pidempäänkin.

Mukava kokemus. Tänne tulemme toistekin.

Tall Ships Races 2017 Turku

On Tekijä MaakrapuKategoria(t): 2017Jätä kommentti

Kasnäsista suntasimme kohti Airistoa. Kaikki mestoilla olevat veneilijät näyttivät kokoontuvan yhteen. Sunnuntai-illan iloksi Tall Ships Racesinpurjeiden paraati  oli lähdössä Turusta. Airistolla keikkui kaiken kokoista paattia paraatia katsomassa. 

Osallistuimme ensimmäistä kertaa veneellä yleisötapahtumaan. Havaitsimme Rasmuksesta uuden ominaisuuden. Pitkäkölisen veneen voi jättää ihan rauhassa kellumaan aallokkoon. Paatti kääntyy sopivaan asentoon ja jämähtää siihen. Aivan kuin ankkurissa olisi ollut. Miehistö sai rauhassa seurata ohjelmaa. 

Upea tapahtuma!