Hampton Bay

Kotikulmillemme on avattu uusi ravintola, Hampton Bay. Ravintola on ilahduttavasti elävöittänyt rantamme eloa. Tottakai ravintola piti testata.

Olimme tehneet pöytävarauksen etukäteen. Alusta alkaen palvelu oli sähläystä. Odotimme kymmenen minuuttia ovella ennen kuin yksikään tarjoilija kiinnitti meihin mitään huomiota. Pöytämme oli sijoitettu kahden ison ryhmäpöydän väliin, joista toinen vielä ns. baaripöytä. Olo oli kolosessa todella ahdistava. Onneksi toinen pöydistä ei aivan täynnä ollut. Pahimmassa tapauksessa pääni olisi ollut jonkun peffan vieressä.

Ruokalistasta ensi vilkaisulla tuli mieleen vierasvenesatamien perusruokalista, ribsit, burgerit ja lohikeitto. Vastaavia listoja on nähty tusinoittain.

Alkuruoka listalla oli tarjolla juustopalanen. Rakastan juustoja. Tiedustelin tarjoilijalta päivän juustoja. Vaihtoehdot olivat tuhkaraitainen kermajuusto tai punahomejuusto. Tilasin punahomejuuston. Mies otti katkaravut sitruuna-aiolilla.

Alkupaloja odotimme 45 minuuttia. Minulle tuotiin pöytään tuhkajuusto. Ihmettelin asiaa ja tarjoilija lähti asiaa selvittämään. Palasi asiaan noin vartin päästä kun kävin asiaa tiskiltä kysymässä. Ei kuulemma ollut punahomejuustoa. Miehen sitruuna-aiolissa ei maistunut ollenkaan sitruuna. Suolaista majoneesia.

Pääruuaksi valitsin kovasti etukäteen mainostetun Syrjäsen lohikeiton. Ihan ok lohikeitto. Ei ennakkohälyn arvoinen. Miehen simpukat myöskin ok.

Ravintola sijainti on kiva Hietalahden altaan vieressä. Kaunis aurinkoterassi ilta-auringolla. Veneilijöille löytyy ravintolan edestä päivä venepaikkoja.

Ruuan ja palvelun takia ei kannata vielä vaivautua. Annamme ravintolalle mahdollisuuden syksyllä todistaa kokemuksen vain alkukankeudeksi. Talven myötä kilpailu voi muuten käydä liian tiukaksi. Legendaarinen Salve on kadun toisella puolella kova kilpailija.

Vene 17 Båt

Kevät alkoi jälleen perinteisillä venemessuilla. Messut mainostavat itseään Pohjoismaiden suurimpana venealan tapahtuma. Näin varmasti joillain mittareilla mitattuna onkin. Meidän perheessä messut ovat menettäneet viehätyksensä ja messuilla käynti on muodostunut vain tavaksi. Suurimpana vaikuttajana tunteeseen on se, että messuilta uupuvat lähes kokonaan uutuudet perinteiselle veneilijälle. 

Vesiurheilua emme harrasta ja miehen yrityksiin narrata kaloja riittää perinteinen umpikela virveli. Venettäkään ei ole tarkoitus vaihtaa, ellei miehellä pala proppu Baloon huoltotöiden määrään. Veneilytarvikkeet ovat ainoa meitä kiinnostava osasto. Vuodesta toiseen samojen näytteileasettajien osastoilla pyörivät samat hilavitkuttimet. Elektroniikassa tapahtuu uudistumista, mutta sitäkään ei aivan joka vuosi uusita. Sisustus ja lifestyle osastoilla ei mene yhtään paremmin. On noloa nähdä kolmatta vuotta peräkkäin sama astiasto kaupan.

Vuosi sitten kävimme Tukholmassa Allt för sjön -messuilla. Vaikka näytteileasettajien määrässä on kyse pienemmistä messuista kuin Helsingissä, niin tarjonta on aivan omaa luokkaansa. Tyynykauppiaita erilaisella valikoimalla on tusinan verran. Onneksi suurin osa Tukholman näytteileasettajista toimittaa postimyynnillä myös Suomeen. Tämä vuoden Tukholman messumatkasta on tulossa postaus myöhemmin keväällä.

Ostokset Helsingin messuilta jäivät minimiin. Metrilakuja ei tällä kertaa hankittu, mutta mukaan tarttui Kala Kallen säilykkeitä. Minä en kala- tai lihasäilykkeistä välitä. Mies tykkäsi makupaloista ja kaupat syntyivät. Perinteiset salamit ja parmesaani tuli myös hankittua.


Studio Ishavet on messuilla aina yhtä ihanalla osatolla. Heidän ihanuuksiaan en pysty ohittamaan uutuksien puutteesta huolimatta. Ishavet pärjäisi valikoimallaan varmasti myös Tukholmassa. Muutaman tuoksupussin ostin veneen komeroihin.

Mies intoutui kuuntelemaan työluentoa veneen puuosien kunnostuksesta. Lepuutin jalkojani samalla. Asiantuntevina luennoitsijoina toimivat Ville Herukka ja Kari Voutilainen Savon ammatti- ja aikuisopistostosta. Luento oli todella yksityiskohtainen hiomapaperien karheudesta lähtien. Pelon sekaisella kunnioituksella odotan Baloon sitloodan kunnostusprojektia, joka ilmeisesti tänä keväänä on vihdoinkin toteutumassa. Pölyallergiaan vedoten yritän välttää hiontaprojektin ja keskittyä lakkausprojektiin. Mieheltä saattaa tulla reklaamatio suunnitelmaan.

Kaikesta huolimatta tapaamme taas ensi keväänä messuilla, eihän sieltä osaa pysyä poissakaan. Toivomus kaikille näytteilleasettajille jo etukäteen: Uutuudet kehiin! Yksikin uusi tuote vetänee messuosastolle ennätysyleisön. Salamiostoksiin 18 euron pääsylippu on liikaa.