Verkan

Näsbystä suuntasimme lyhyen matkan Verkanille. Vaikka päivä oli vasta puolessa perille päästyämme, satama oli melko täynnä. Verkanilla on käytössä myös ennakkovaraus satamapaikka.comin kautta. Tällä kertaa emme käyttäneet palvelua hyväksi, kerrankin olimme ajoissa liikkeellä ja loppukesä meneillään.

Baloon kanssa on opittu paksun veneen tarvitsevan kunnon kiinnitykset. Poijuhakoja on vuosittain jouduttu uusimaan. Viime kesäinen poijuhaka sanoi toimintansa irti juuri rantautuessa. Nopea uukkari ja mies korjaamaan hakaa. Yksi saatiin toimimaan, eikun parkkiin. Ensi kevään ostoslista venemessuilla täydentyi jälleen.

Verkanilla söimme ravintola Buffalossa kevyen lounaan tapaksista ja lasillisella Aperoll Spritziä. Maukas palanen. Mies rentoutui veneellä ja minä pyykkäsin. Verkanilla pyykkituvalle sai viritettyä läpivedon. Lämpötilan sai pysymään siedettävissä lukemissa jopa kuivuria käyttäessä. Pyykin jälkeen saunaan.

Iltasella mies testasi ravintola Buffalon kuuluisat ribsit. Hyviä olivat, eivät loistavia. Ilta perinteisesti kannella lueskellen.

Näsby

Helle hautoi. Kosteuden lisääntyessä tuskastuminen alkoi tuntumaan. Kippari paheksui miehistön vapaata asustusta.

Kyrkfjärdenillä Norrskatalla molskautimme ankkurin veteen. Virkistävä pulahdus mereen. Loistavaa lomailua.

Näsbyssä aurinkokatoksen viritys. Naapurissa oleva Aktia pankin laituri aiheutti kateutta. Harkitsimme jo tilin avausta.

Iltapala upeassa auringonlaskussa Ravintola Skagenissa. Kesän ensimmäinen schnitzel.

Lähtiessä Septin tyhjennys saariston komeimmalla septilaiturilla. Näsby oli positiivinen kokemus ja tulemme varmasti uudelleen.

Nauvo

Nauvon venepojat eivät olleet enää elokuussa keskellä viikkoa hommissa. Harmi. On mukava tulla satamaan iloisten nuorten miesten (tytötkin kävisivät) vastaanottamana. Ohjaavat vapaalle paikallekin. Löysimme kolon oma-aloitteisesti. Nauvossa on ns. ritsakiinnitys. Kyseinen kiinnitys on vähintääkin omituinen. Veneen perästä pyöräytetään köydet laiturin diabolon kautta kiinni veneeseen. Ei aivan toimivaa Baloon kokoisen ja painoisen veneen kanssa. Paikalla pysyi.

Hellemittari kipusi päivä päivältä ylöspäin. Hamampyyhkeet viriteltiin aurinkokatokseksi. Mies on joskus naureskellut muiden veneiden bimineille. Ei naureskellut näillä helteillä.

Saunassa sai jälleen olla rauhassa. Shoppailut Nauvon satamakojuissa. Löytyi Henri Lloydin kesämekko (reissun kolmas) Satamapuoti N:stä ja veneen köysi (reissun toinen) Café Kapteenskasta. Tarvitsimme uuden välipituisen, noin 15 metrisen, takaköyden. Olin käyttänyt, miehen mutinoista huolimatta, vanhaa skuuttiköyttä. Vanha 30 metrinen on useimmiten liian pitkä ja hankala käsiteltävä. Kapteenska myi saksalaisten valmistaman Nordic-köyden. Jäi epäselväksi miksi köyden malli on Nordic.

Illallinen L’Escale ravintolassa. Miehelle alkupalaksi rantautumislankku ja pääruuaksi Flank steak. Minulle etanat ja karitsaa. Jälkkärit jätskikojulla rannassa. Maistuvaa.

Ei niin rauhaisa ilta veneellä. Nauvo on eläväinen satama loppukesästäkin.

Turku

Turun vierasvenesatamassa on paalukiinnitys. Juurikaan muualla ei kyseiseen kiinnitysmuotoon Suomessa törmää. Minua aina jännittää tolpan lassoamiset. Lisäksi matka tolpilta rantaan on erittäin lyhyt ja joessa on voimakas sivuvirta. Kiirettä pitää. Erittäin tyylikäs rantautuminen.

Leppoisa iltapäivä veneellä. Päikkärit ja saunaan pesulle. Tänä kesänä saunoilla on ollut hiljaista. Iltapala ravintolaiva Espositossa. Perus mättöä. Aamulla shoppailua kaupungilla. Wiklundin taso on huolestuttavasti laskenut. Löysin sentään PUFilta Kainon kesämekon. Ihanan vilpoinen, vaikka neuletta olikin.

Toiseksi yöksi majoitumme Scandic Juliaan. Ilmastoitu huone suihkulla houkutti. Ilmastointi toimi hyvin. Pitkät päikkärit. Iltapala hotellihuoneessa paikalliselta snäckäriltä haetuilla eväillä.

Hidas aamiainen, ei rauhallisessa aamiaishuoneessa. Meidän lisäksemme koko ravintolassa taisi olla yksi ainut pariskunta ilman lapsia. Hälinä oli melkoinen. Kaupan kautta veneelle jatkamaan matkaa.

Airisto (Stormalo)

Tuulinen sää oli ilmeisesti houkutellut veneet lähisatamiin parkkiin. Airistolla oli täyttä, Baloon mentävä kolonen löytyi. Miehistö joutui aisakiinnityksessä verestämään vanhoja puomitaitojaan.

Airistolla on erinomainen uusi sauna jonne tietenkin suuntasimme. Erityisesti pidämme naisten ja miesten saunan yhteisestä terassista. Saimme molemmat ensi alkuun pitää saunat kokonaan itsellämme. Pulahdimme mereen. Hienoinen haitta on, ettei Airiston saunan laiturin edestä ole varattu uimareille omaa aluetta. Nyt joutuu menemään hankalasti mutkan taakse rannalle tai rikkomaan sääntöjä pulahtamalla veneenlaskurampista. Rikoimme sääntöjä. Lasten määrä hellepäivänä vedessä oli pelottava. Onneksi itsellä ei ollut vedessä vahdittavia. Vanhemmilla oli varmasti haastavaa pysyä oman pellavapään perässä.

Saunan jälkeen perinteisesti iltapalalle. Helle vaatii veronsa eikä kokkaus edellenkään kiinnostanut. Ravintolaan. Alkupaloiksi pekoni-valkosipulietanat. Tämän kesän uutus, maistuu meille molemmille. Helle oli vienyt minun ruokahaluni. Tyydyin Caesar-salaattiin pääruuaksi. Miehelle Airiston savulohilankku. Mies piti. Minun Caesariin oli jokirapujen seuraksi sotkettu majoneesia. Liian erikoista makuuni.

Ilta venholla. Yöllä jopa pikkuisen satoikin.