Nauvon venepojat eivät olleet enää elokuussa keskellä viikkoa hommissa. Harmi. On mukava tulla satamaan iloisten nuorten miesten (tytötkin kävisivät) vastaanottamana. Ohjaavat vapaalle paikallekin. Löysimme kolon oma-aloitteisesti. Nauvossa on ns. ritsakiinnitys. Kyseinen kiinnitys on vähintääkin omituinen. Veneen perästä pyöräytetään köydet laiturin diabolon kautta kiinni veneeseen. Ei aivan toimivaa Baloon kokoisen ja painoisen veneen kanssa. Paikalla pysyi.

Hellemittari kipusi päivä päivältä ylöspäin. Hamampyyhkeet viriteltiin aurinkokatokseksi. Mies on joskus naureskellut muiden veneiden bimineille. Ei naureskellut näillä helteillä.

Saunassa sai jälleen olla rauhassa. Shoppailut Nauvon satamakojuissa. Löytyi Henri Lloydin kesämekko (reissun kolmas) Satamapuoti N:stä ja veneen köysi (reissun toinen) Café Kapteenskasta. Tarvitsimme uuden välipituisen, noin 15 metrisen, takaköyden. Olin käyttänyt, miehen mutinoista huolimatta, vanhaa skuuttiköyttä. Vanha 30 metrinen on useimmiten liian pitkä ja hankala käsiteltävä. Kapteenska myi saksalaisten valmistaman Nordic-köyden. Jäi epäselväksi miksi köyden malli on Nordic.

Illallinen L’Escale ravintolassa. Miehelle alkupalaksi rantautumislankku ja pääruuaksi Flank steak. Minulle etanat ja karitsaa. Jälkkärit jätskikojulla rannassa. Maistuvaa.

Ei niin rauhaisa ilta veneellä. Nauvo on eläväinen satama loppukesästäkin.