Reissussa

Ensimmäisen lomaviikon käytimme veneen kuntoon laittamiseen. Pääsimme vihdoin reissuun toisella lomaviikolla. Perinteisesti suuntasimme länteen. Lähtöpäivä meni pitkäksi, kun automme alkoi nikottelemaan juuri venettä pakatessa. Auto saatiin huoltoon ja me pääsimme reissuun.

Ensimmäinen stoppi oli venekerhon saaressa Grynnanilla. Alkukesä on ollut uskomattoman lämmin. Upea, mutta hikinen keli houkutteli pulahtamaan iltauinille. Vesi oli ihanan raikasta ja ilman levää. Kevyt iltapala tapaksista, lasi viiniä ja nukkumaan.

Aamulla matkaa jatkettiin. Ensimmäisenä odotti Porkkalanselän ylitys. Viime vuosina selkä ei enää ole päässyt yllättämään. Johtuukohan vanhenemisesta vai veneilytaitojen paranemisesta.

Välietapiksi olimme etukäteen päättäneet Sommaröstrandin. Nykyisin kaikki paikat ovat varattavissa ainoastaan satamapaikka.comin kautta. Valitettavasti samalla hinta on noussut huomattavasti ja palvelut satamassa huonontuneet. Periaatteessa fasiliteetit upealle satama kokemukselle ovat olemassa. Kyse on usein pienistä asioista. Esimerkiksi vessojen siisteyteen olisi syytä panostaa, myös vesien tulisi olla laiturilla käytettävissä ympäri vuorokauden.

Rantakahvilan vohvelit ovat onneksi edelleen erinomaiset ja ravintola 5 knivar on säilyttänyt tasonsa. Illalla vielä pulahdus mereen ja raikastuneena nukkumaan.

Sommaröstrand

Sommaröstrand on meille vanha tuttavuus. Satama sijaitsee luonnon kauniissa kanaalissa. Valitettavasti sataman palvelut olivat heikentyneet. Tuli mieleen, ettei koronan varjolla jaksettu edes yrittää.

Sataman bistro oli sulkenut kokonaan sisätilansa. Ennestäänkin ahtaat tilat aiheuttivat sen, että ihmiset törmäilevät toisiinsa. Saunaa ei ollut mahdollista edes vuokrata. Onneksi bistron vohvelit olivat edelleen erinomaiset.

Ravintola 5Knivar tarjoili perinteistä saaristoruokaa. Snichel löytyy ruokalistalta. Ei uutta eikä yllättävää. Miellyttävä palvelu.

Sataman kaupasta saimme maukkaat mansikat mukaan matkaan. Auringonlasku oli upea.

Sommaröstrand

Sommaröstrandista on tullut yksi vakiopaikoistamme matkalla länteen. Paikka on sopivasti puolessavälissä Grynnanin ja Hangon välissä. Satama on suojaisa ja palvelut miellyttävät meitä. Satamassa on myös maalaistori. Myynnissä paikallisia elintarvikkeita.

5Knivarissa nautimme päivälliseksi kesän ensimmäiset snitzhelit. Ravintola ei pettänyt tälläkään kertaa. Ruokailumme keskeytti hieman harvinaisempi näky merellä, hinauksessa oleva vesitaso. Pitihän tuo kuvata. Illalla lasilliset viiniä. Kaunis ilta.

Aamiaisen nautimme sataman kahvilassa. Vohveli oli mukava keittiön yllätyslisä maittavaan aamiaisen.

Grynnan, Elisaari ja Sommaröstrand

Grynnan on venekerhomme Suomen Moottoriveneklubin saari. Grynnanin sijainti on aivan loistava länteen kohdistuvilla venereissuilla. Meidän nopeuksilla, noin 6M tunnissa, matka Lauttasaaresta Grynnanille kestää vajaa neljä tuntia. Grynnanilla on suojainen poukama kovemmillekin keleille. Saarelta on hyvä lähteä Porkkalanselän ylitykseen. 

Edelliskerran Porkkalanselkä kokemuksista sisuuntuneenaa, olin tutkinut kaikki mahdolliset tuuli- ja aallokkoennusteet etukäteeen. Ennusteiden mukaan aamuksi oli luvattu tyyntä keliä. Mies kiskottiin sängystä kuuden aikaan. Seitsemän maissa oltiin jo merellä. No eipä ne ennusteet ole tänä kesänä muutenkaan paikkaansa pitäneet. Jälleen Porkkalanselän aallokko yllätti. Tämän kerran ylitys ei sijoittunut edes top3:seen, mutta kyllä se silti jännittämään laittoi.

Seuraavaksi pysäkiksi valitsimme Elisaaren. Paikkaa on kovasti kehuttu erilaisilla purjehdus sivustoilla. Me emme ole aikaisemmin vierailleet paikassa. Lähinnä, koska iSailorin kartta näyttää Elisaaren lähestymisreitille metrin syväystä. Nyt uskoimme saaren kotisivuja. Lähestymistä helpottivat myös vastaantulevat purkkarit. Saari on käsityksemme mukaan todella suosittu, mutta heinäkuisena arkipäivänä oli hyvin tilaa. Tosin olimme meille poikeuksellisen aikaisin liikenteessä. Elisaari oli todella kaunis paikka ja kahvilan munkit hyviä. Suosittelen. Ainoa takaisku koettiin Kartanoravintolan sijainnissa. Ravintola on noin 800 metrin kävelymatkan päässä mäellä. Miehellä on jalka kipeänä, eikä kävelymatkat onnistu. Pyöristäkään ei ylämäkeen olisi ollut apuja. Kartanoravintolan kuuluisa kakkubuffetti jäi testaamatta. 

Elisaaresta jatkoimme matkaa Sommaröstrandiin, jonne Elisaaresta on reilu 20 merimailia. Olemme kokeneet, että meille 20 merimailin matka on päivässä sopivan mittainen. Heavy purjehtijat naureskelevat. Me emme jaksa urheilla. Tosin kotiin päin mennessä päivämatkat tuppaavat venymään.

Matkalla Sommaröstrandiin näimme kaksi Rasmusta. Toinen oli vieläpä sketsi, jotka ovat erittäin harvinaisia.  Toisen nimi oli Solitude, toista emme nähneet. Terveiset omistajille! 

Sommaröstrandissa oli hyvin tilaa. Matka meni kauniissa kelissä. Vesisade alkoi rantautuessamme, joten suihkun jälkeen pidimme sadetta rannan kuppilassa. Kiva paikka ja erinomaiset vohvelit, suosittelen. Pienenä varoituksen sanan, että vohveleiden kalorimääärä on mahtava. 

Perinteisesti illalla Ravintola 5Knivariin syömään. Miehelle Skåldöbiff ja minulle tuplahampurilainen. Skåldöbiff oli leivitetty possunfile, vähän kuten snichel. Hamppari oli hamppari. Maittavia molemmat. 

Ilta istuskeltiin ja nautiskeltiin kauniista auringonlaskusta veneellä. Minulla viini, miehellä whisky.

Aamulla kohti Hankoa.

Pajalahti-Gynnan-Sommaröstrand

Pääsimme lähtemään vasta iltapäivästä reissuun, joten päätimme pitää ensimmäisen legin lyhyenä. Ensimmäisen yön vietimme perinteisesti seuran saaressa Grynnanilla. Grynnanilla oli kanssamme vain yksi pursi, joten luonnon rauha oli taattu.


Porkkaselän ylitys oli perinteisesti heiluntaa. Tuulta oli parhaimmillaan puuskissa 17 metriä sekunnissa. Aallokkoakin ihan kiitettäväsi. Pahemmilta mustemmilta vältyttiin tällä kertaa. Tappioiksi kirjataan yksi kännykän lasi ja moottoriajovalo. Hämmästyttävää kyllä polttimo löytyi ehjänä kannelta. Vaikka valitsimme sisäreitin Sommaröstrandiin, niin vastatuulesta johtuen matkaan meni yli tunti normaalia pidempään. Ensi kesänä vahdin jälleen tuulilukemia ennen kuin lähden Porkkalanselkää ylittämään.


Matka Grynnanilta Sommaröstrandiin, läpi Tammisaaren, saariston on todella kaunista. Liikenne on vilkasta reitillä. Me kohtaamme aina  viranomaisajoneuvoja. Mieleenpainuvia maisemakuvia on väylällä riittämiin. Aina tulee jotain uutta vastaan.



Sommaröstrandissa rantautuminen meni ihan ok. Köysiä viriteltiin useampaan otteeseen, jotta saimme veneen keulan riittävän kauaksi laiturista. Kymmenen senttiä oli riittävä turvaväli. Sommaöstrandin mukava Ravintola GH Sommaröstrad tarjoili rankan päivän päätteeksi maittavat purilaiset. Illalla oli todella kaunis auringonlasku, mutta valitettavasti kuvat jäivät ottamatta, koska näkymän eteen, oli parkkeerattua iso moottorivene. Tuuli oli viennyt mehut miehistöstä ja ilta jäi lyhyeksi unien kutsuessa.

Kasnäs ja Sommaröstrand

Norppa aikoinaan blogissaan lanseerasi Kasnäsin osuvasti ”merten ABC:ksi”. Kaikki mahdollinen on ahdettu pienelle pläntille vain Alko puuttuu. Olemme käyneet Kasnäsissa kerran aikaisemmin, kun toimme Baloon kotisatamaan. Pienellä pyrähdyksellä Rosalasta Kasnäsiin halusimme muistella vanhoja. Rantautuminen sujui jo ihan eri malliin.

Sadepäivän iloksi kokeilimme Kasnäsin kylpylää. Pieni ja vaatimaton, mutta siisti. Perusasiat, pore- ja uima-allas, löytyivät. Terapia-altaan olivat lapsiperheet vallanneet. 

Syömässä kävimme rannan ravintolassa. Sinisimpukat olivat erinomaiset alkupala ja siika-annos hyvä pääruoka. Siian lisukkeena oli uppomuna, joka oli kiva lisä annokseen. Miehen nauttimassa tavanomaisessa buffetissa oli kohtuullinen kylmä kalapöytä sekä maukas possu.

Aamulla lähdimme kerrankin ensimmäisenä, muut nautiskelivat aamukahveista. Suuntana oli kotisatama Pajalahdessa. Miehen oli noudettava henkilökortti poliisilaitokselta sovittuna ajankohtana. Matkasimme päivän aikan Sommaröstrandiin asti. Satama valittiin, koska se oli lähellä laivaväylää.

Perillä meille selvisi , että Sommaröstrand on valittu vuoden 2012 vierasvenesatamaksi. Enkä yhtään ihmettele miksi. Vastaanotto oli sydämmellinen. Meille heti kerrottiin sataman palveluiden sijainnit ja aukioloajat yms. Aivan pieni miinus tuli, että mainostettu wifi ei toiminut kuin yhdessä mobiililaiteessamme. Verkko oli ilmeisesti ylikuormitettu laitteilla.

Sataman ravintolassa oli tarjolla maukkaat leikkeet. Ilta oli kaunis joten istuskelimme iltaa viinipullon ääressä nauttien Catoje’s bändin esityksestä. Tapasin myös eläköityneen työkaverini ja vaihdoimme pikaisesti kuulumiset. Upeaa kuulla, että ystävä nauttii eläkevuosista!

  
Aamulla löhösimme pitkään ja vasta puolen päivän jälkeen lähdimme kohti kotia. Reilu kymmenen tuntia vesisateessa ja olimme kotona. Seuraavaksi itään päin.