Gullkrona

Kävimme Gullkronassa -kommenttini on välittömästi poikinut vastakysymyksen: Onko paikka ennallaan? En tiedä. Moni on käynyt saarella jo 90-luvulla. Minä en. Alaikäisenä veneilyni rajoittuivat soutupaatteihin ja Ruotsin laivoihin.

Nykyisin saari on viehkeä. Vanhaa on säästetty ja kunnostettu arvostaen. Uusiorakennukset on maisemoitu saareen sopiviksi.

Laiturit olivat aivan täynnä. Satamamestari sijoitteli veneitä minkä pystyi ja ohjeisti porukkaa jatkamaan matkaa lähisaariin. Onnistuimme saamaan erään lähtevän veneen paikan.

Saaristobistro Stiltje on pieni. Ruokalista on lyhyt, mutta tarjonnee kaikille jotain. Listalta löytyivät hampurilainen, lohilautanen ja lohikeitto. Valitsimme lounaaksi perinteiset lohisopat. Ravintolan pöydät oli sijoitettu rannalle pienen lahden poukaman ympärille. Meille osui romanttinen kahden hengen pöytä laiturilta. Elokuun hämärinä iltoina poukaman saa kauniisti valaistua.

Vuokrasimme oman saunavuoron saunasta 1. Pieni sauna, pienellä terassilla. Terassin pensasaita suojasi hyvin tieltä liikkuvilta. Hyvät löylyt. Saunan viemärin kunto olisi hyvä tsekata.

Aurinkoinen ilta nautittiin veneen kannella.

Kasnäs

Jokakesäinen vakiokohde on Kasnäs. Satamassa on kaikki tarpeellinen ja pikkuisen enemmänkin. Tehokkuus kuvaa Kasnäsiä parhaiten.

Satama oli täynnä saapuessamme. Uuden laiturin myötä osa paikoista oli muuttunut ennakkovarattavaksi. Täytyypä muistaa tulevaisuudessa. Kävi tuuri ja pääsimme lähdössä olleen veneen paikalle. Kiitokset sataman avuliaille nuorille.

Saunat, kauppa, päivällinen, diesel ja septi. Kaikki toimivat. Elämyksiä ei koeta. Veneellä välillä kaipaa vain toimivuutta. Kasnäsissä kaikki toimii.

Hanko

Ei kesää ilman Hankoa. Reitti Helsingistä Saaristomerelle ja takaisin käytännössä pakottaa pysähtymään Hangossa. Hanko on kesäkaupunkien huippuluokkaa. Pieniä butiikkeja, mukavia ravintoloita, ihmisiä, vilkasta rantaelämää.

Suunnitellusti rantauduimme Hankoon. Meille oli jäänyt yksi paikka sopivasti tuulen suojasta.Valitettavasti tuulta pidettiinkin samassa paikassa sitten useamman päivän (lue kaksi yötä). Tuuliluvut eivät olleet veneellemme mahdottomia, mutta vaatisivat urheilua. Päätimme pysyä paikallamme. Samaan tulokseen oli tullut useampikin venekunta.

Tuulipäivä meni löhötessä. Pikkuisen piti toki shopata. Tein elämäni helpoimmat housukaupat Zaidassa. Kävelin sisälle liikkeeseen. Katselin epätoivoisena housuhyllyä. Myyjä kysyi etsitkö housuja. Myönsin. Myyjä lykkäsi housut käteen ja ne lähti saman tien mukaan. Kiitos.

Aamusella liikkeelle.

Sommaröstrand

Sommaröstrand on meille vanha tuttavuus. Satama sijaitsee luonnon kauniissa kanaalissa. Valitettavasti sataman palvelut olivat heikentyneet. Tuli mieleen, ettei koronan varjolla jaksettu edes yrittää.

Sataman bistro oli sulkenut kokonaan sisätilansa. Ennestäänkin ahtaat tilat aiheuttivat sen, että ihmiset törmäilevät toisiinsa. Saunaa ei ollut mahdollista edes vuokrata. Onneksi bistron vohvelit olivat edelleen erinomaiset.

Ravintola 5Knivar tarjoili perinteistä saaristoruokaa. Snichel löytyy ruokalistalta. Ei uutta eikä yllättävää. Miellyttävä palvelu.

Sataman kaupasta saimme maukkaat mansikat mukaan matkaan. Auringonlasku oli upea.

Uusi tuttavuus Inkoo

Reissun ensimmäinen yllätys koettiin Inkoossa. Viehkeä satama, hyvillä palveluilla. Emme olleet ennen poikenneet.

Meillä molemmilla oli mielikuva. Inkoon satama on asfalttikenttä vanhalla satamarakennuksella. Kylältä ei löydy mitään. Mielikuvamme ei perustunut mihinkään järjelliseen seikkaan. Emmekä olisi voineet olla enemmän väärässä.

Satama on pienessä kanaalissa, jonka varrella on tarvittavat palvelut. Bensa-asema, septin tyhjennys ja puhdas vesi. Satamasta löytyy myös S-market.

Vierasvenesatama on maalaiturin molemmin puolin. Laiturilla on satamakonttori ja pari baaria. Sähköt löytyvät jokaisen venepaikan vierestä.

Sataman välittömästä läheisyydestä löytyy useampi ravintola, kirjasto ja kauppakeskus Strand. Strandissa on muun muassa Alko ja kampaamo. Newportista löysin kokoja hieman pyöreämmällekin vartalolle. PelleP:ltä raitapaidan. Miehen mukaan aivan samanlainen kuin muutkin raitapaitani, ei muuten ole. Holebrookilta tunikamekon ja Part Two:lta villapaidan.

Päivällisen nautimme Ravintola Deltassa satamassa. Ruoka oli tavanomaista satamaruokaa. Snichel löytyi listalta.

Iltadrinksut tarjoili The Pier Bar and Terrace. Baari oli miellyttävä kokemus. Drinksuihin oli panostettu, atmosfääri oli mukava ja musa sopivalla volyymilla mahdollistaen keskustelun.

Inkoo, suosittelen.

Lady golfia

Ystävättärilläni Lealla ja Oililla on tapana joka kesä tehdä golf tournee jonnekin päin Suomea. Olen ollut mukana aikoinaan. Muutaman vuoden tauon jälkeen leidit saivat houkuteltua minut mukaan.

VR:n kyydillä Savonlinnaan. Ystävät olivat asemalla vastassa. Kävelimme kesähotelli Tottiin. Majottauduin. Katsastimme Olavinlinna etäältä. Iltadrinksut terassilla ja nukkumaan.

Aamulla kohti Kerimäkeä ja Kerigolfia. Olimme ilmoittautuneet mukaan Kerigolfin Kerttu -kisaan. Odotin tapahtumaa kauhunsekaisin tuntein. En ollut pelannut kahteen vuoteen. Viime kesänä golf jäi jalkapaketin takia. Heti kylmiltään kisaan.

Aluksi eksyimme vanhalle klubitalolle. Pahoitteluni perheelle, jonka aamua häiritsin. Pienen etsimisen jälkeen oikea paikka löytyi. Nopeiden alkuvalmisteluiden jälkeen tiiauspaikalle, josta löysin kisakaverini Katjan ja Sinikan.

KeriGolfin kenttä oli hyvässä kunnossa. Kenttä on monipuolinen ja moniulotteinen. Olemme kerran aikaisemminkin pelanneet kentällä ja positiiviset muistikuvamme kentästä vahvistuivat entisestään.

Oma pelaamattomuuteni näkyi. Parin väylän jälkeen peli sentään alkoi jotenkuten sujumaan. Valitettavasti rankkasade vei mehuja pelaajista. Sitkeästi Katjan kannustama jatkoimme eteenpäin. Tulokset…no selvisin sentään maaliin asti. Muut Keimolan ladyt pelasivat paremmin. Erityiskiitos Sinikalle kyydistä klubitalolle.

Kerigolfilla on hyvät fasiliteetit. Kierroksen jälkeen lämmin sauna oli helpotus. Kerholla olit kisaajille tarjolla keittolounas. Kiitos KeriGolfin väelle mukavasta päivästä. Sää ei suosinut, mutta kivaa oli.

Kerimäeltä jatkoimme matkaa Imatralle. Imatralla olimme varanneet majoituksen Hotelli Rennosta. Mukavan viihtyisä pikkuhotelli. Sopii automatkailijalle. Palveluita ei aivan vieressä ole.

Huoneeni oli onneksi alakerrassa. En olisi yläkertaan asti kyennyt kiipeämään. Pelikamppeet kuivumaan.

Iltareippailut (minulle olisi riittänyt hotellin peti) tehtiin Ravintola Nuottaan syömään. Ravintola sijaitsi Imatran satamassa. Kiva paikka ja maukasta ruokaa. Myös kasvis ja gluteiinittomat vaihtoehdot löytyivät listalta. Harmi ettemme saaneet maistaa paikan blinejä.

Aamulla Golf Saimaalle. Kenttä oli tasaisempi maastoltaan, mikä sopi minulle hyvin. Hankalaksi kentän tekivät heinikot, johon pallot hukkuivat. Mäkäräiset kiusasivat. Kierros alkoi kohtuullisesti. Edellinen päivä painoi ja jaksaminen oli kovilla. Lopullisen niitin iski takaysillä siirtymäreitillä oleva hervoton mäki. Kenttämestarille terveisiä, tuollaisia siirtymiä ei pitäisi edes suunnitella saati toteuttaa. Loppukierroksen otin maisemakävelynä.

Kierroksen jälkeen kotia kohti. Taavetissa pysähdyttiin syömään. Kierros skoolattiin päättyneeksi Sörkän Ruusussa, josta mies tuli hakemaan riutuneen vaimon kotiin. Pari päivää meni toipuessa.

Kiitos Lea ja Oili mukavasta reissusta!

Kauden avaus Porvoossa

Olemme usein päättäneet kauden Porvooseen, tänä vuonna avasimme kauden Porvoolla. Pittoreskissä Porvoossa minua houkuttavat butiikit ja viihtyisä rantapromenadi.

Keli oli poikkeuksellisen paahteinen kesäkuun alkuun.

Rakastan hiljakseen lippua pitkin Porvoon jokea katsellen kauniita maisemia. Säyvättävää on myös Emäsalon sillan alitus ja heilutella tutuille Kilpilahteen. Hamarissa pitäisi joskus pysähtyä.

Perinteisesti olimme varanneet paikan Satamapaikka.comista ennakolta. Porvoon satama on niin pieni, ettei kannata riskeerata.

Ensimmäisenä iltana perinteisesti illalliselle Rafael’s Steakhouseen. Mies tykkää ravintolan lihapitoisista annoksista. Omaa suosikkiani lampaanfilettä ei valitettavasti ole näkynyt viime aikoina listalla. Koronakevään takia teimme oikein pöytävarauksen. Hyvä niin, terassille emme olisi muuten päässeet. Sisällä ravintolassa olisi ollut hyvin tilaa.

Koronakevään etätyöt ja opiskelut olivat imeneet minusta mehut ja nukahdin aikaisin.

Seuraavana aamuna suuntasimme Café Jokirantaan aamiaiselle. Hellepäivänä vältämme kokkaamista Baloossa. Kuuma on jo muutenkin.

Aamiaisella kirmasin kaupungille shoppailemaan. Jotain pientä, pari Pentikin koria ja By Pia´s paita, tarttuivat mukaan. Loppupäiväksi suuntasimme beachille Kokonniemen maauimalalle. Lämmintä vettä, vähän väkeä (turvavälit pitivät) ja aurinkoa. Ihana päivä.

Mies oli tutkinut nettiä ja löytänyt illallispaikaksemme Seireenin. Mitä lie ajatellut. Ravintola on hieman syrjässä Porvoon ytimestä ja turistialueesta. Selkeästi paikallisten suosima. Ravintola on pieteetillä sisustettu, mutta maisema on karu. Terassi oli teollisuushallin parkkipaikalla. Ruoka ja lämmin keli korvasivat maisemat. Suosittelen.

Aamusella aamiainen perinteiseen malliin Café Jokirannassa. Köydet irti ja kohti kotia.

Välietappi pidettiin Kotiluodossa. Saimme koko saaren itsellemme. Lämmittimme yösaunan. Yösauna kynttilänvalossa mennikäisenluolassa. Ilmat olivat viilenneet. Uinnit jäivät väliin.

Rauhallinen aamu ja kotiin. Kotimatkalla pääsimme seuraamaan Viikkarin turvaharjoituksia.

Synttärireissu Porvooseen

Kuten Hanko, niin myös Porvoo on kesän suosikkikohteitani.

Aloitimme reissun seuran saaresta Fårholmenilta. Kauden ensimmäinen Kaivarin ja Hevosalmen läpiajo tuli suoritettua menomatkalla. Keli ei ollut parhain mahdollinen, joten väkeä oli vähän liikenteessä. Fårholmenilla grillasimme ja istuimme iltaa.

Seuraavana aamuna köröttely kohti Porvoota. Porvoon jokisuistossa on mahtavat maisemat.

Porvoossa minä shoppailin. Mies lepäili veneellä. Illalla synttäri-illalliselle Rafael´s Steakhousessa. Harvoja paikkoja, missä lampaan sisäfile on listalla. Maukasta. Kaatosadekkin loppui sopivasti illallisen päätteeksi. Veneelle punaviinilasillisille. Taas vanhennuttiin.

Seuraavana aamuna nukuimme pitkään ja siirryimme Kotiluotoon. Kotiluodossa on vanhaan maakellariin tehty mystinen mennikkäissauna. Saimme illan viimeisen vuoron. Kynttilän valossa saunominen on tunnelmallista. Pieni syysillan viileyskään ei haittaa.

Sunnuntaina löhösimme myöhään sateen ropistellessa kannelle. Iltapäivästä kotiin. Kausi oli ohi.

 

 

 

 

 

Hangon ja Jaakoshamnin kautta kotiin

Perinteisesti kotimatkalla pysähdyttiin Hangossa ja Jaakoshamnissa. Hanko pikku satamakojuineen ja hyvillä palveluilla on kesän must go -kohde. Tällä kertaa shoppailut eivät onnistuneet.

Ihastuimme sataman uusimpaan palveluun. Valitettavasti emme itse päässeet testiajolle, auto oli suosittu. Toivottavasti ensi kesänä.

Illalla saimme nauttia hienosta auringonlaskusta Hangossa.

Jaakoshamnista on tullut vakio stoppi kotimatkalla. Hyvä ravintola. Pesutiloihinkin oli tehty erillinen pukuhuone. Sijainti on erinomainen Porkkalanselän ylitykseen. Matka Pajalahteen ei ole liian pitkä. Kotimatkallahan aina tulee kiire.

Miten kävi kasvimaani kotona. Ei hyvin. Kastelusysteemi oli pettänyt. Tomaatti ja puksipuu selvisivät.

Muuten hyvä reissu.

Örö

Tarkoituksemme oli mennä Vänöseen, mutta päädyimme ohiajoon tällä kertaa. Suurimpana syynä oli, ettei nettisivujen ohjeet pitäneet paikkaansa todellisuudesssa.  Yrittäjät ymmärrän, ettei kaiken päivittäminen ole aina mahdollista. Kyse oli vakiotiedosta, joiden tulisi olla ajantasalla.

Päädyimme Örööseen. Hyvä vaihtoehto. Taalintehtaalaiset nuoret ottivat veneemme vastaan ja auttoivat veneen kiinnityksessä. Kiitos heille!

Paikat oli uusittu ja hyvässä kunnossa. Sauna oli iso ja uusi. Heti pesulle. Mies pulahti mereenkiin.

Örön ravintolaa emme testanneet, vaan nautimme iltapala Fajitakset veneessä.

Aamulla oli kesän upein auringonnousu.

IMG_9193