Pentala ja Stora Herrö

Veneen pakkaus ja tankkaus (sekä veden että Dieselin) vei sen verran aikaa, että pääsimme lähtemään kesälomareissuun vasta viiden jälkeen. Halusimme pitää ensimmäisen etapin lyhyenä. Päätimme ottaa ykköskohteeksi Pentalan, jota olen usein ohimennessä ihaillut. Rantautumisen jälkeen yllätykseksemme havaitsimme, ettei Pentalassa saanut yöpyä. Päätimme kuitenkin nauttia päivällisen saaren ravintolassa. Kokkaus ei innostanut.

Ravintola Paven on Esbo Segelföreningenin klubitalossaan ylläpitämä ravintola. Ravintola on kauniilla paikalla ja maisemat upeat. Mies tilasi keittiömestarin suositusmenulta alkuun Toast Skagenin ja pääruuaksi meriahvenet. Maakrapu söi perinteisen lohikeiton. Lohikeitto ilman krumeluureja oli yksinkertaisesti hyvää. Skagenin leipä oli hieman kuivakka, mutta meriahvenet erinomaiset. Jälkiruuaksi nautimme sitruunakakkua. Pisteet ravintolalle omaperäisyydestä, muukin kuin suklaakakku voi olla hyvää.

Pentala toimisi hyvin lyhyenä retkikohteena Helsingistä. Venevieraat pääsisivät nauttimaan purjehduksesta ja Suvisaariston maisemista. Ruokailu hoituisi Pavenissa ja retkeillä voisi alueen museoissa. Suosittelemme.

Päivällisen aikana ratkoimme yöpymisongelmaa. Kiitokset ravintolan henkilökunnalle avuliaisuudesta. Päädyimme siirtymään läheiselle Stora Herrön saarelle yöksi. Muistomme saaresta eivät ole pelkästään mairittelevia. Nyt kaikki meni hyvin.

Mukavan loman aloituksen kruunasi kaunis auringonlasku.

Kauden päätös Isosaaressa

Kesän viimeinen reissumme tehtiin Isosaareen. Mies on ollut erityisen kiinnostunut armeijalta vapautuneista saarista, joten oli tämäkin saari heti miten tutkittava.

Kesän helteet olivat menneet ja keli muuttunut syksyiseksi. Onnistuimme välttämään kastumisen menomatkalla sekä saimme tehtyä lyhyen saarikierroksen ja nauttia lounasta terassilla ennen sateiden alkamista.

Kauden päättyessä ravintolassa oli hyvin lyhyt lista, lohikeitto. Keitto oli maukas. Terassilta oli komeat näköalat merelle.

Saarikierroksella kiinnitin huomiota saaren 9-reikäiseen golf-kenttään, jota on mainostettu Suomen vaikeimmaksi. Sitä se varmasti on. Lyhyet väylät, olemattomat griinit ja vähintäänkin haasteelliset olosuhteet. Lisäksi muiden kulkijoiden jatkuvaa varomista.

Tunnelma saarella oli pysähtynyt. Tuli olo, että kaikki oli hylätty ja paikalta lähdetty kiireellä. Tämä varmasti muuttunee lähivuosina.

Kierroksen lopulla alkoi tihuuttamaan vettä, jossa nautimme kesän lopusta kiireettömällä illalla. Illaksi selkiytyi ja saimme ihailla muinaistulien yön ilotulituksia. Illan kruunasi upea auringonlasku.

Tammisaari, Sandnäs udd ja Jakobramsjö

Hangonkylästä lähtiessämme tuulivaroitukset näyttivät seuraavalle päivälle lähes myrskylukemia. Meillä oli ollut ideana ylittää aamusella Porkkalanselkä ja jatkaa kotiin. Tuulivaroitusten johdosta päätimme pitää välipäivän ja poiketa Tammisaaressa.

Tammisaaressa varasimme yksityisen saunavuoron kohtuullisella 12 euron tuntihinnalla. Sauna oli mukava. Saunasta pääsimme mukavasti pulahtamaan mereen uimaan. Vesi oli selkeästi viilentynyt tuulen mukana. Erittäin virkistävä kokemus.

Illalla testasimme purjehdusseuran perinteisen ravintola Knipan. Ravintola henki sekä tunnelmaltaan että ruualtaan 50-lukua. Pieni freesaus olisi paikallaan. Kokemus jäi kuitenkin positiivisen puolelle.

Aamusella tuuli odotetun mukaisesti voimakkaasti. Saimme kovasti varoituksia valmistautuessamme lähtöön. Meillä oli edessä täysin suojainen sisäreitti, joten voimakas tuuli ei meitä häirinnyt.

Matkalla poikkesimme tankilla ja jätskillä Sandnäs uddissa. Café Sandis oli viehättävä.

Rantautuessamme Jakobramsjöhön ei laiturissa ollut lisäksemme kuin kaksi venettä. Pikaiset suihkut ja syömään. Burgerit maistuivat.

Aamulla Porkkalanselän aina jännittävä ylitys. Tällä kertaa meno oli rauhallista.

Vihdoinkin kotiin.

Hangonkylä

Kasnäsista jatkoimme matkaa kohti Hankoa. Tarkoitus oli poiketa Hangossa. Siellä oli Poker Run viikonloppu meneillään ja ennakkovaraus paikkojen hinnat nostettu taivaisiin. 80 euroa satamapaikasta oli meille liian kova hinta ja suuntasimme kohti Hangonkylää.

Hangonkylässä oli järjestelmä muuttunut edellisvuodesta. Aikaisemmin Satamaksut hoiti rannan kahvila. Kätevää ja sujuvaa. Nyt Hangon kaupunki oli siirtynyt systeemiin, jossa soiteltiin ensin kaupungille johonkin numeroon ja odotettiin, että joku vaivautuu paikalle rahastamaan. Todella hankalaa ja epämukavaa. Rantautumisen jälkeen veneilijän ensimmäiset tarpeet ovat päästä vessaan, pesulle ja syömään. Ei odotella satamatarkastajia. 45 minuutin odotus vielä meni. Kuinkahan kauan olisi odoteltu viikonloppuna iltasella? Tällaiset ”uudistukset” eivät palvele veneilyä eivätkä veneilijöitä.

På Kroken tarjosi iltasella jälleen erinomaisen aterian. Kaunis ilta veneen kannella istuskellessa.

Kasnäs jälleen

Verkanilta meidän oli tarkoitus matkustaa joko Korpoströmiin tai Pensariin. Edellisen kesän ikävät kokemukset saivat meidät jatkamaan matkaa Pensariin asti. Päivä oli kaunis, vaikkakin vaihteeksi tuulikin.

Matkalla ihailimme perinneveneitä ja maisemia.

Pensarin rannassa oli voimakas sivutuuli ja paikka oli aivan autio. Yritimme kovasti kiikaroida paikan ikkunoissa olevia kylttejä. Lopputulos oli, että käänsimme veneen ympäri ja jatkoimme matkaa. Ikinä ei selvinnyt oliko paikka kiinni vai tuuli karkoittanut vieraat. Yrittäjät kannattaa päivittää joko nettisivut tai kiinnittää huomiota kylttien kokoon.

Loppukesästä paikat alkoivat olemaan kiinni ja me kaipasimme palveluita. Hellekelillä kokkaus ei kiinnosta ja kylmä suihku on arvokas. Päädyimme siis arpominen jälkeen Kasnäsiin.

Perinteinen ilta, ensin saunaan sitten syömään.

Verkan

Näsbystä suuntasimme lyhyen matkan Verkanille. Vaikka päivä oli vasta puolessa perille päästyämme, satama oli melko täynnä. Verkanilla on käytössä myös ennakkovaraus satamapaikka.comin kautta. Tällä kertaa emme käyttäneet palvelua hyväksi, kerrankin olimme ajoissa liikkeellä ja loppukesä meneillään.

Baloon kanssa on opittu paksun veneen tarvitsevan kunnon kiinnitykset. Poijuhakoja on vuosittain jouduttu uusimaan. Viime kesäinen poijuhaka sanoi toimintansa irti juuri rantautuessa. Nopea uukkari ja mies korjaamaan hakaa. Yksi saatiin toimimaan, eikun parkkiin. Ensi kevään ostoslista venemessuilla täydentyi jälleen.

Verkanilla söimme ravintola Buffalossa kevyen lounaan tapaksista ja lasillisella Aperoll Spritziä. Maukas palanen. Mies rentoutui veneellä ja minä pyykkäsin. Verkanilla pyykkituvalle sai viritettyä läpivedon. Lämpötilan sai pysymään siedettävissä lukemissa jopa kuivuria käyttäessä. Pyykin jälkeen saunaan.

Iltasella mies testasi ravintola Buffalon kuuluisat ribsit. Hyviä olivat, eivät loistavia. Ilta perinteisesti kannella lueskellen.

Näsby

Helle hautoi. Kosteuden lisääntyessä tuskastuminen alkoi tuntumaan. Kippari paheksui miehistön vapaata asustusta.

Kyrkfjärdenillä Norrskatalla molskautimme ankkurin veteen. Virkistävä pulahdus mereen. Loistavaa lomailua.

Näsbyssä aurinkokatoksen viritys. Naapurissa oleva Aktia pankin laituri aiheutti kateutta. Harkitsimme jo tilin avausta.

Iltapala upeassa auringonlaskussa Ravintola Skagenissa. Kesän ensimmäinen schnitzel.

Lähtiessä Septin tyhjennys saariston komeimmalla septilaiturilla. Näsby oli positiivinen kokemus ja tulemme varmasti uudelleen.

Nauvo

Nauvon venepojat eivät olleet enää elokuussa keskellä viikkoa hommissa. Harmi. On mukava tulla satamaan iloisten nuorten miesten (tytötkin kävisivät) vastaanottamana. Ohjaavat vapaalle paikallekin. Löysimme kolon oma-aloitteisesti. Nauvossa on ns. ritsakiinnitys. Kyseinen kiinnitys on vähintääkin omituinen. Veneen perästä pyöräytetään köydet laiturin diabolon kautta kiinni veneeseen. Ei aivan toimivaa Baloon kokoisen ja painoisen veneen kanssa. Paikalla pysyi.

Hellemittari kipusi päivä päivältä ylöspäin. Hamampyyhkeet viriteltiin aurinkokatokseksi. Mies on joskus naureskellut muiden veneiden bimineille. Ei naureskellut näillä helteillä.

Saunassa sai jälleen olla rauhassa. Shoppailut Nauvon satamakojuissa. Löytyi Henri Lloydin kesämekko (reissun kolmas) Satamapuoti N:stä ja veneen köysi (reissun toinen) Café Kapteenskasta. Tarvitsimme uuden välipituisen, noin 15 metrisen, takaköyden. Olin käyttänyt, miehen mutinoista huolimatta, vanhaa skuuttiköyttä. Vanha 30 metrinen on useimmiten liian pitkä ja hankala käsiteltävä. Kapteenska myi saksalaisten valmistaman Nordic-köyden. Jäi epäselväksi miksi köyden malli on Nordic.

Illallinen L’Escale ravintolassa. Miehelle alkupalaksi rantautumislankku ja pääruuaksi Flank steak. Minulle etanat ja karitsaa. Jälkkärit jätskikojulla rannassa. Maistuvaa.

Ei niin rauhaisa ilta veneellä. Nauvo on eläväinen satama loppukesästäkin.

Turku

Turun vierasvenesatamassa on paalukiinnitys. Juurikaan muualla ei kyseiseen kiinnitysmuotoon Suomessa törmää. Minua aina jännittää tolpan lassoamiset. Lisäksi matka tolpilta rantaan on erittäin lyhyt ja joessa on voimakas sivuvirta. Kiirettä pitää. Erittäin tyylikäs rantautuminen.

Leppoisa iltapäivä veneellä. Päikkärit ja saunaan pesulle. Tänä kesänä saunoilla on ollut hiljaista. Iltapala ravintolaiva Espositossa. Perus mättöä. Aamulla shoppailua kaupungilla. Wiklundin taso on huolestuttavasti laskenut. Löysin sentään PUFilta Kainon kesämekon. Ihanan vilpoinen, vaikka neuletta olikin.

Toiseksi yöksi majoitumme Scandic Juliaan. Ilmastoitu huone suihkulla houkutti. Ilmastointi toimi hyvin. Pitkät päikkärit. Iltapala hotellihuoneessa paikalliselta snäckäriltä haetuilla eväillä.

Hidas aamiainen, ei rauhallisessa aamiaishuoneessa. Meidän lisäksemme koko ravintolassa taisi olla yksi ainut pariskunta ilman lapsia. Hälinä oli melkoinen. Kaupan kautta veneelle jatkamaan matkaa.

Airisto (Stormalo)

Tuulinen sää oli ilmeisesti houkutellut veneet lähisatamiin parkkiin. Airistolla oli täyttä, Baloon mentävä kolonen löytyi. Miehistö joutui aisakiinnityksessä verestämään vanhoja puomitaitojaan.

Airistolla on erinomainen uusi sauna jonne tietenkin suuntasimme. Erityisesti pidämme naisten ja miesten saunan yhteisestä terassista. Saimme molemmat ensi alkuun pitää saunat kokonaan itsellämme. Pulahdimme mereen. Hienoinen haitta on, ettei Airiston saunan laiturin edestä ole varattu uimareille omaa aluetta. Nyt joutuu menemään hankalasti mutkan taakse rannalle tai rikkomaan sääntöjä pulahtamalla veneenlaskurampista. Rikoimme sääntöjä. Lasten määrä hellepäivänä vedessä oli pelottava. Onneksi itsellä ei ollut vedessä vahdittavia. Vanhemmilla oli varmasti haastavaa pysyä oman pellavapään perässä.

Saunan jälkeen perinteisesti iltapalalle. Helle vaatii veronsa eikä kokkaus edellenkään kiinnostanut. Ravintolaan. Alkupaloiksi pekoni-valkosipulietanat. Tämän kesän uutus, maistuu meille molemmille. Helle oli vienyt minun ruokahaluni. Tyydyin Caesar-salaattiin pääruuaksi. Miehelle Airiston savulohilankku. Mies piti. Minun Caesariin oli jokirapujen seuraksi sotkettu majoneesia. Liian erikoista makuuni.

Ilta venholla. Yöllä jopa pikkuisen satoikin.