Kävimme Gullkronassa -kommenttini on välittömästi poikinut vastakysymyksen: Onko paikka ennallaan? En tiedä. Moni on käynyt saarella jo 90-luvulla. Minä en. Alaikäisenä veneilyni rajoittuivat soutupaatteihin ja Ruotsin laivoihin.

Nykyisin saari on viehkeä. Vanhaa on säästetty ja kunnostettu arvostaen. Uusiorakennukset on maisemoitu saareen sopiviksi.

Laiturit olivat aivan täynnä. Satamamestari sijoitteli veneitä minkä pystyi ja ohjeisti porukkaa jatkamaan matkaa lähisaariin. Onnistuimme saamaan erään lähtevän veneen paikan.

Saaristobistro Stiltje on pieni. Ruokalista on lyhyt, mutta tarjonnee kaikille jotain. Listalta löytyivät hampurilainen, lohilautanen ja lohikeitto. Valitsimme lounaaksi perinteiset lohisopat. Ravintolan pöydät oli sijoitettu rannalle pienen lahden poukaman ympärille. Meille osui romanttinen kahden hengen pöytä laiturilta. Elokuun hämärinä iltoina poukaman saa kauniisti valaistua.

Vuokrasimme oman saunavuoron saunasta 1. Pieni sauna, pienellä terassilla. Terassin pensasaita suojasi hyvin tieltä liikkuvilta. Hyvät löylyt. Saunan viemärin kunto olisi hyvä tsekata.

Aurinkoinen ilta nautittiin veneen kannella.
