Helsingholmen

Kasnäsista jatkoimme lyhyehkön päivämatkan Helsingholmeniin. Paikka oli meille uusi tuttavuus.

Kylä oli viehko. Muutama punamultainen kalastajatalo. Uudempi laituri oli tuulten puolella. Vanha laituri oli täpö täysi uuden loistaessa tyhjyyttä.

Helsingholmenissa ei ole ravintolaa. Meillä pystyy aivan hyvin kokkaamaan veneessä. Helteillä ei oikein energia riitä. Mies kokkasi päivällisen, syötiin kannella.

Helsingholmenin saunassa oli lempeät löylyt. Maisemat olivat upeat. Pulahdimme meressä pari kertaa. Sauna ei ollut hinnalla pilattu. Suosittelen!

Illalle oli luvattu kuunpimennys. Olin valmiudessa kameran kanssa väijymässä. Ei ollut pimennystä ei. Koko reissun ainoa pilvikerros nousi illansuussa taivaanrantaan.

Aamusella tuuli jatkui voimakkaana. Odottelimme aivan rauhassa laiturin tyhjentymistä. Yhdellä sun toisella oli ongelmia lähdössä voimakkaan sivuaallokon kanssa. Lähtiessä Maakrapu järjesteli köysiä kannella. Aallokko katseli läpimäräksi. Hellekeleillä ei haitannut.

Kasnäs

Kasnäsissa poikkeamme joka kesä. Paikkaa ei voi viihtyisäksi kutsua. Palvelut ovat erinomaiset.

Tällä kertaa jätimme kylpylän väliin ja suuntasimme beachille. Helle oli jatkunut koko reissun ajan. Oli aika heittää talviturkit pois. Yleensä minut pitää väkisin pakottaa kerran kesässä mereen pulahtamaan, ei tänä kesänä.

Uimasta menimme suoraan saunaan pesulle. Kasnäs saa kunniamaininnan kesän viileimmästä pukuhuoneesta. Ihanaa, kun jälkihiki ei pukannut päälle. Pesun jälkeen oli oikeasti virkistäytynyt olo.

Iltapalalle ravintola Kasnäsiin. Katkaravut avokadosalaatilla olivat raikkaat alkupalat. Pääruuaksi minulle siika ja miehelle saaristolaislautanen. Maittavaa.

Ilta veneellä kauniissa kuutamossa.

Hanko ja bridgeviikko

Hanko on suosikkisatamiani kesäaikaan. Hyvät palvelut, hyvä sauna ja söpöisiä ostoskojuja heti rannassa. Mikä parasta Hangossa pelataan kesäisin bridgeä koko viikon. Mies myönsi pari päivää vapaata bridgen pelaamiseen.

Otimme myös hetken paussin veneestä majoittumalla yhden yön Folkia Center’issa. Lämpötilat veneessä eivät olleet laskeneet ollenkaan alle 27 asteen. Kaipasimme vilvoittelua ja omaa suihkua. Mukava paikka, vaikka harmittavasti rautatieaseman toisella puolella. Rautatien ylittävän mäen polkeminen meni urheiluksi. Aamiainen erinomainen.

Tiistaina fillaroin pelipaikalle Voimakasiinille. Seuraani liittyi ystäväni Iris. Olin saanut houkuteltua hänet kesäretkellä Hankoon. Iriksen kanssa pelasimme tiistain iltapäivä ja keskiviikon aamupäiväpelit. Pelitulokset eivät olleet mainittavia. Ilta oli ihana. Maailmaa parannettiin useamman viinilasillisen verran venhollamme satamassa. Villatakkeja ei kauniissa illassa tarvittu.

Olavi saapui pelipariksini keskiviikon iltapäiväkisaan. Tulos parani huomattavasti ja pääsimme mitalisijoille. Kiitokset Irikselle ja Olaville mukavista peleistä!

Iltapala nautittiin miehen kanssa Bravas pinchos y vino -ravintolassa. Alkupaloiksi jaoimme jättikatkaravut ja mustekalat. Pääruokana minulle mereneläväpasta ja miehelle Entrecote. Annoskoko oli reilu ja ruoka hyvää.

Torstai aamuna kiersin vielä rannan kojut ennen lähtöä. Löysin Kapteenskan kojusta uuden kiinnitysköyden keulaan ja Saint James’in vilpoisen kesämekon.

Muuten, jos bridge kiinnostaa, Helsingissä alkaa lajin peruskurssi torstaina 6.9.2018. Vielä ehdit mukaan opettelemaan uuden harrastuksen talveksi! Muiden paikkakuntien kursseista voi kysellä sähköpostitse Maakravulta.

Sommaröstrand

Sommaröstrandista on tullut yksi vakiopaikoistamme matkalla länteen. Paikka on sopivasti puolessavälissä Grynnanin ja Hangon välissä. Satama on suojaisa ja palvelut miellyttävät meitä. Satamassa on myös maalaistori. Myynnissä paikallisia elintarvikkeita.

5Knivarissa nautimme päivälliseksi kesän ensimmäiset snitzhelit. Ravintola ei pettänyt tälläkään kertaa. Ruokailumme keskeytti hieman harvinaisempi näky merellä, hinauksessa oleva vesitaso. Pitihän tuo kuvata. Illalla lasilliset viiniä. Kaunis ilta.

Aamiaisen nautimme sataman kahvilassa. Vohveli oli mukava keittiön yllätyslisä maittavaan aamiaisen.

Grynnan ja Porkkalanselkä

Työviikon jälkeen heti lauantai-iltana lähdimme jälleen merille. Suuntana Hanko ja Bridgeviikko. Olin lupautunut vetämään lyhyen infon viikolla ja pelaamaan piti tietenkin päästä. Aikataulu oli tiukka.

Seuramme saari Grynnan on länteen suuntautuvien matkojen ensimmäinen etappi. Saari sijaitsee sopivasti Porkkalanselän alkupäässä. Grynnanilla olimme vasta puolikymmenen aikaan illalla. Rantautumisen jälkeen mies kokkasi pikaisen bratwursti-iltapalan.  Chillailimme.

Porkkalanselkä yllätti jälleen. Olin kiskonut miehen pedistä kukonlaulun aikaan ylös. Lähtiessämme oli täysin tyyntä. Porkkalanselän lähestyessä aallokko koko ajan suureni. Olimme kuulleet huhuja, että Porkkalanselän ulompi reitti olisi rauhallisempi. Huhu piti paikkansa. Vaikka aallokko oli kohtuullista niin ylitys meni ilman harmaita hiuksia. Miehistökin pysyi penkeillä.

Verkkopussukat

Jokaisessa veneilyn life style -kirjassa kerrotaan vihannesten säilömisestä verkkokasseissa. Säilyvät kuulemma parempina. Olen opin sisäistänyt jo vuosia sitten. Verkkokasseja vain ei myydä missään. Onnistuin jopa vuosien saatossa etsimään virkkausohjeen verkkopussukkaan. Ei ole pussukkaa virkkaamalla syntynyt. Olin harkinnut äiteeltäkin pussukan tilaamista lahjaksi.

Tänä keväänä onni suosi laiskaa. Granit -kauppa oli ottanut valikoimaan sopivan pieniä verkkokasseja. Löytyy myös mustana. Vahingossa törmäsin! Meidän venhossa säilytetään vihannekset nykyisin asianmukaisesti.

Kabbölen kautta kotiin

Kabböle sijaitsee kätevästi reitin varrella. Satama ei juurikaan suojaa tarjoa, vaan vierasvenepaikat ovat vilkkaan väylään vieressä ensimmäisinä. Paikassa on pieni elintarvikekioski vaatimattomalla valikoimalla ja kuppila. Viikonloppuisin saattaa olla kalamyyntiä ja ohjelmaa.

Paikan takia ei kohteessa pysähdytä. Sijainti kuitenkin oli meille erinomainen kahden pitkän päivän välissä unosille. Suihkua tosin olisi kaivannut.

Aamulla matka jatkui kohti kotia. Ilta-auringossa Baloo parkkeerattiin omalle paikalleen Pajalahteen. Välillä oli piipahdettettava töissä.

Kaunissaari jälleen

Kotkasta lähdimme kohti Loviisaa. Kotkan ja Loviisan puolessa välissä ei hirveästi ole satamavaihtoehtoja. Svartholmassa toki voi yöpyä, jollei jaksa lahden perukoille Loviisaan. Alkumatkasta mies heitti ilmoille ”ehtisimme vielä pizzoille Kaunissaareen”. Laiskotti ja pizza himotti. Uusi suunta Kaunissaareen.

Rantauduimme juuri sopivasti, vartin yli kolme, Kaunissaareen uuteen laituriin. Satamatoimiston kautta pizzoja tilaamaan Kahvila Merituuleen. Maukkaat olivat, voin suositella.

Uusi laituri on sisemmällä laguunissa. Isompiakin paatteja oli parkissa, joten syväys riitti meille mainiosti.

Ilta rauhallisesti veneellä maisemista ja aurinkoisesta kelistä nauttien. Lasilliset viiniä.

Kotka

Idän reissuilla ei anoppilaa voi ohittaa. Anoppila sijaitsee Karhulassa. Valitettavasti Kymijoen haarat eivät tarjoa Baloolle mahdollisuuksia, syväyksen ja siltojen korkeuden takia, parkeerata perille asti. Baloo on hylättävä Kotkaan. Päätimme Sapokan sijaan tutustua Kotkan muihin vierasvenesatamiin. Palveluille meillä ei ollut tarvetta anopin loistavien majoituspalveluiden johdosta. Huhut olivat myös kertoneet Sapokassa käynnissä olevasta isojen veneiden tapahtumasta ja rajoittuneista määristä parkkipaikkoja.

Päädyin valitsemaan New Port Kotkan satamaksemme. New Port sijaitsee niin sanotusti kantasataman alueella. Kantasatamassa oli meneillään kilpa-ajot, joita pääsimme matkalla seuraamaan.

Sataman upouudet laiturit löysimme helposti. Valitettavasti laitureissa ei ollut minkäänlaisia merkintöjä vapaista vierasvenepaikoista. Vene parkkiin ja netistä VisitKotka sivustolta satamakapun numero. Ensimmäiseen numeroon soitin kolme kertaa, noin vartin verran, ennen kuin sain vastauksen. Ei kuulemma kuulunut hänelle, mutta antoi toisen numeron. Ao. numeroon ei vastattu ollenkaan. Olimme jo suunnittelemassa paikan vaihtoa Puuvenekeskuksen laituriin lähistöllä. Soitto heidän satamakapulleen. Vastaus hän ei ole enää firmassa töissä. Antoi uudet yhteystiedot. Varattua tyyttäsi. Annoin viimeisen mahdollisuuden New Portille. Jenni vastasi ja asiat järjestyivät.

Vihdoinkin kamat kasaan ja taksilla anopille. Taksilaki oli uudistunut ja hinnoittelu herätti keskustelua kuskin kanssa, onneksi positiivisessa mielessä.

Seuraavana päivänä perinteiset shoppaillut Pasaatissa ja lähistön pikkuliikkeissä. Erityisesti suosittelen Purnukkaa. Ihana liike ja aina löytyy jotain tarpeellista. Mies pääsi muistelemaan nuoruutta bussimatkalla. Illallinen ja lasilliset viiniä anoppilassa. Pyykkihuolto tuli samalla hoidettua.

Pois lähtiessä soitto Jennille. Hän tuli hoitamaan rahastuksen kätevästi suoraan laiturille. VisitKotka palvelun olisi syytä päivittää nettisivunsa.

Hamina

Idän reissuillamme Hamina on usein ollut ohjelmassa mukana. Kiva pikkukaupunki. Haapasaaressa vietimme laiskan aamun ja odottelimme rauhassa sateen loppumista. Pilvien rakoillessa lähdimme liikenteeseen.

Haminassa kiinnityimme vakiopaikkaamme Tervassaressa aivan Kilipukin naapuriin. Tervasaaressa private saunavuoro kuuluu satamamaksuun. Mies kunnosti fillareita saunan lämpiämistä odotellessa.

Tervasaaren sauna oli positiivinen yllätys. Perus sauna upeilla maisemilla merelle. Pulahtaminen mereen oli mahdollista suoraan saunan terassilta. Emme uskaltautuneet pulahdukselle.

Saunan jälkeen illalliselle Mon ami -ravintolaan. Ruoka oli erinomaista suosittelen. Lampaan filé on suosikkini, mutta aika harva ravintola nykyisin enää tarjoilee.

Seuraavana aamuna oli tarkoitus jatkaa matkaa. Lomalaiskotus iski. Päiväsauna ja Haminan pursiseuran Ravintola Loiston testaus. Kilipukilla pääsimme kätevästi Lahden yli. Alkupaloiksi etanat. Loiston etanat olivat virkistävällä tavalla uudistettu. Rapea pekoni sopi erinomaisesti etanoiden lisukkeeksi. Päivän saalis siika oli maukasta. Miehen saalis olisi voinut olla isompi.

Kanssaveneilijöille tiedoksi myös Haminan pursiseuralla on viisi vierasvenepaikkaa Tervasaaressa.

Aamusella veneen huoltotoimenpiteiden jälkeen kohti anoppilaa.