Baloo nousi talviteloille jo lokakuun alkupuolella, mikä oli aika harmi. Facebookissa katselin kateellisena kanssa veneilijöiden ennätys kuvia joulupurjehduksista.

Baloon nostot ja laskut aiheuttavat minulle joka kerta sydämen tykytyksiä, tänä vuonna normaalia enemmän. Baloo on läski vene, joten sitä ei voida nostaa kuin yhdestä kohtaa talvisäilytyspaikallemme. Veden korkeus oli kolmisenkymmentä senttiä matalammalla kuin normaalisti. Baloon nostopaikalla oli siis vesi vähissä. Pohjaan ei koskettu, joten vesi riitti. Helpotus. 

Talvehtiminen on mennyt helposti. Ainoastaan kerran on ollut tarve kiristää pressun solmuja. Uusimpien lumipyryjen seurauksia ei tosin vielä ole käyty tarkistamassa. 

Baloon talvehtiessa on Blogikin ollut talviunessa. Kevään käynnistyessä aktivoituu taas kirjoittaminen. Mies jo suunnitteli kevään kunnostusprojekteja. Aikapäiviä sitten varaamani Tukholman risteily näytti muuttuvan keväisestä shoppailumatkasta veneliikkeiden kiertomatkaksi. No onhan sekin shoppailua. Vanhaan veneeseen on aina haastavaa löytää sopivia osia. Anodia etsittiin viime keväänä ja pienen tuunauksen jälkeen saimme sopivan, mutta se katosi kesän seikkailuiden aikana. Uutta etsittäessä. Lisäksi nyt metsätetään oikean sävyistä gel coatia. Vinkit otetaan vastaan. 

Kevättä odotellessa!