Päivän suunnitelmissa oli Ulko-Tammion ja Tammion kautta siirtyminen Haminaan. Reissun pituuden takia tsemppasimme ja onnistuimme lähtemään ajoissa liikkeelle. Keli oli aivan upea. Peilityyni meri ja helteinen auringon paiste.



Ulko-Tammiossa oli vuorossa ensimmäinen ankkurointi. Kävimme mieheni kanssa keskustelun ankkurin veteen laittamisesta. Tekniikan ihmisenä kuvittelin asiassa olevan jokin tekniikkakin. Näköjään ankkuri vain kiinnitetään veneen köyteen ja plumpsautetaan sopivalta etäisyydeltä veteen. Tulipahan tämäkin opittua.

Ulko-Tammio oli metsäinen saari, jossa oli hyviä kävelyreittejä. Kiipesimme saaren näkötorniin ihailemaan maisemia. Kokkasimme lounaan ja jatkoimme matkaa.





Jotenkin ajatuksissani olin kuvitellut Tammioiden olevan luonnoltaan saman kaltaisia. Tämä osottautui täysin vääräksi mielikuvaksi. Tammio oli karun kaunis kalastajakylä. Kävelimme pienen kierroksen saarella. Voi kun joku rakentaisi kylään mukavan pikku kahvilan.





Haminassa kohtasimme itäisen Suomen pikkukaupungin sykkeen. Saimme erinomaisen laituripaikan Tervasaaresta aivan SaimaaTravelin aluksen vierestä. Seurauksena oli, että paikallinen nuoriso ajeli pillurallia veneemme vierestä koko yön dum dum musiikkia soittaen. 

Palvelut Haminassa olivat hyvät. Vuokrasimme heti saavuttuamme fillarit kahdeksi päiväksi erittäin sopuhintaan. Tosin hieman modernimpia suihkuhuoneita olisimme kaivanneet. Kaiken kaikkiaan kuitenkin miellyttävä kokemus.

Haminaan olimme päättäneet jäädä kahdeksi päiväksi. Kaipaisimme jo hieman lepoa ja ajattelimme myös katsastaa Haminan nähtävyyksiä. Minä olin käynyt Haminassa viimeksi lapsena. Suuntasimme vuokrafillareilla keskustaan syömään Rossoon. Saimme taattua Rosson palvelua ja laatua. Illan istuskelimme sataman terassilla katsomassa potkupallomatsia ja nautiskelimme virvokkeita.

Seuraavana päivänä fillaroimme kaupunkikierroksekselle. Kävimme tutustumassa Haminan kaupungin museoon ja kauppiaan talon museoon sekä tietenkin Bastioniin. Bastionissa oli meneillään petanquen SM-kisat, mutta ystäväämme Leeviä ei näkynyt kisaamassa eikä baarissa.

Näimme myös Vehkalahden kirkon. Se seikka, miksi Vehkalahden kirkko oli Haminan keskustassa ei minulle auennut.





Illalla saimme veneelle yllätysvieraiksi kollegani puolisoineen sekä heidän pentukoiransa Romin. Vietimme yhdessä mukavan illan. Romista ei laivakoiraa saatu koulutettua, kaverilla oli  vauhti päällä, joten joutui katselemaan menoa laiturilta.

Haminasta jäi mukavat veneilymuistot. Sekä Loviisa että Hamina ovat olleet tosi mukavia pikkukaupunkeja tutustua.