Parhaimman veneilykauden, joka vasta oli alkamaisillaan, keskeytti Porin viikko. Tällä kertaa uskoin miestä emmekä lähteneet veneellä Poriin.

Olin töissä Suomi areenassa Kemianteollisuuden  vastuullisuus teltalla. Kemianteollisuudella on Resbonsible Care -vastuullisuusohjelma, joka viettää 25-vuotis juhlavuottaan. Ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä Kemianteollisuuden, Ammattiliitto Pron, TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton ja Ylempien Toimihenkilöiden kanssa. Tavoitteena on, että Kemianteollisuus toimisi Suomessa mahdollisimman vastuullisesti, huomioiden luonnovarojen kestävän käytön, hyvinvoivan työyhteisön sekä kestävän ja turvallisen tuotannon ja tuotteet. Porukka torilla oli erittäin kiinnostunutta aiheesta. Koin, että telttamme oli menestys. Ensi vuonna ehkä uudestaan. Kerro somessa #vastuullinenvalintani.

Suomi areena on jo sinänsä kokemus. Viikon aikana Suomen kuka on kukin -kirjan sisältö kokoontuu länsisuomalaiseen pikkukaupunkiin. Mielenkiintoisia paneeleita oli pilvin pimein, joista muutaman mainitakseni Teollisuuden comeback ja Työmarkkinat uudistuvat – Mihin tarvitaan työmarkkinajärjestöjä? Näitä voi muuten tsekata myös Katsomosta. Joka ilta oli lisäksi erilaisia sidosryhmätilaisuuksia. Keskiarvoisesti pääsin nukkumaan aamuyöllä ja kymmeneltä alkoi telttavuoro. Kivaa oli. Erityiskiitokset viikosta Annille, Eliisalle, Irikselle, Karille, Karoliinalle, Merjalle, Niinalle, Riinalle, Samille, Sepolle ja Susannalle!

Porin Jazzeilla olin kahtena päivänä. Torstaina keli oli aivan kamala. Lämmintä kahdeksan astetta ja kaatosade. Pääsimme onneksemme katokseen lämmittelemään ja pitämään sadetta. Täytyy tosin myöntää että bändit menivät ohi. Seurakseni saapunut mies yritti säätä uhmaten nauttia Brian Wilsonin esityksestä. Surffitunnelmaan ei näillä keleillä päästy.

Lauantain ohjelmassa oli  kattaus nimekkäitä esiintyjiä muun muassa Jethro Tull, Erykah Badu, Chaka Khan ja Grace Jones. Uskotaan miestä esiintyjien nimekkyydestä, minä en ollut kuullut kenestäkään aikaisemmin. Tiedostan musiikkimakuni rajoittuneisuuden. Itse pidin White Lies -bändistä. Mies kuvaili ao. bändiä mielenkiintoiseksi uudeksi tuttavuudeksi, jossa oli vaikutteita Joy Divisionista. Uskotaan tämäkin vastaväitteittä. Keli oli kesäinen, punaviiniä tarjolla ja taustamus soi, niin mikäpä oli päivää viettäessä.

Sunnuntaina kotiin viikon reissusta väsähtäneenä. Seuraavassa postauksessa palataan taas veneilyn pariin. Pahoitteluni harhahypystä uskollisille lukijoilleni!