Kuukausi Helsingin Vene 16 Båt -messujen jälkeen on Tukholmassa Allt för sjön -messut. Olin varannut matkan Tukholmaan aikapäiviä sitten tietämättä mitään ko. tapahtumasta. Pari päivää ennen matkaamme Rasmus-klubben mainosti messuja ja tottakai päätimme Tukholma-päiväämme sisällyttää messuvierailun.

Messut pidettiin Tukholman messukeskuksessa Alvsjö:ssä. Mesuille pääsi helpoiten ottamalla paikallisjuna Tukholman keskustasta (Stockholm central) messukeskukselle (Stockholmsmässan). Matka kestää noin kymmenen minuuttia. Juna-asemalta oli lyhyt kävelymatka messukeskukseen.

Messut olivat kahdessa hallissa. Toisessa oli tarvikkeet ja toisessa veneet. Vene-halli jäi meiltä käymättä. Tarvikepuolella merkille pantavaa oli, että Suomessa tarvikepuoli on enemmän teknisiä varusteita ja laitteistoa. Tukholmassa sisutustarvikkeiden osuus oli merkittävä. Mieheni sanoin: ”Kuinka monta erilaista tyynykauppaa voi olla?” Moni näytteilleasettaja mainosti kovasti verkkokauppojaan, valitettavasti vain muutama kuljetti tuotteitaan Suomeen asti.  

Veneeseemme löysimme Hammari:n kätevän itsestään täyttyvän pelastusrenkaan. Mitähän katsastusmääräykset tästä sanovat?

Uudet keulatikkaat päätimme suosiolla tilata suoraan kotiin Hjertmans:in verkkokaupasta.

  
Ostin myös kasaan taittuvan vadin astianpesua varten. Valitettavasti merkkiä ja mallia ei tullut tallennettua.

Messuilla oli paljon muutakin ihanaa.
 

Jokaisen naisseilorin unelma on Asperö Handels Ab:n merimiessäkki. Säkkejä löytyy kaikissa ihanissa väreissä, myös pinkinä.

Gustaf Mellbinin menneen vuosikymmenen uimapukutyyli oli ihastuttavaa. Mallisto olisi tyyliltään mainiosti sopinut auringonottoon Baloon kannelle. Kotona harmitti, kun en jaksanut mennä messuilla sovituskoppiin. Uikkarit jäivät odottamaan seuraavaa Tukholman reissua.

Pidin messuilla siitä, että ruoka- ja juomatarjoilusta vastasivat paikalliset tuottajat. Poikkesimme oluilla Nynäshamns ängbryggeri -ravintolassa. Olut oli ruotsalaiseksi olueksi maittavaa.

Messut olivat kaiken kaikkiaan kiva kokemus. Pidin messuista, jopa enemmän kuin suomalaisista. Suosittelen messuja muillekin. 

Paluumatkallamme laivamme Silja Symphony osallistui merellä veden varaan joutuneen naisen etsintöihin. Viking Rosellalta oli nainen hypännyt veteen. Merellä oli tyyntä, mutta sumu oli kova ja myös pimeys haittasi etsintöjä. Yritimme seurata hytin ikkunasta pelastusoperaatio, mutta näimme ainoastaan valojuovia ja valonvälähdyksiä. Etsintöjä jatkettiin neljä tuntia. Merivartioston mukaan meressä voi selvitä tähän aikaan vuodessa maksimissaan tunnin. Naista ei etsinnöistä huolimatta löydetty. Ikävä päätös mukavalle reissulle.