Viikko Porissa

Tämän kesän veneilyreissumme kääntöpiste oli Pori. Minulla oli parin päivän keikka paikkakunnalle ja ajattelin, että tähän yhteyteen olisi hyvä yhdistää kesälomareissu. Mies yritti kovasti keväällä perustella, että Pori on aika kaukana. Olisiko järkevää jättää vene johonkin parkkiin ja mennä loppumatka bussilla? Minusta selitykset olivat outoja ja painostin kipparin Porin reissuun. Näin jälkikäteen täytyy myöntää, että olihan Pori meriteitse kaukana. Kaukaisuuden tuntua lisäsivät aavat selät, joissa ei ollut ollenkaan saariston suojaa ja pitkät päivämatkat, jotka venyivät olosuhteiden pakosta pitkiksi. Uudenkaupungin jälkeen ei välipysäkkejä juuri löytynyt, vaan oli ensin mentävä Raumalle ja siitä sitten suoraan Poriin. Yli 80 kilometrin päivämatkat 10 kilometriä tunnisssa kulkevalla paatilla menevät jo työnteoksi. Onneksi kelit suosivat matkantekoa.

Porissa meille oli varattu venepaikka Marina Merilokista Reposaaresta. Meidän veneellä (masto vs. sillat) ei päästä lähemmäksi Porin keskustaa. Matkan teko sujui niin hyvin, että kipparin yllätykseksi olimme Porissa perillä päivää ennen laskettua aikaa. Marina Merilokki on ollut vuoden vierasvenesatama parikymmentä vuotta sitten. Peruspalvelut paikasta löytyivät ja henkilökunta oli mukavaa. Saniteettilat kaipaisivat päivittämistä nykyaikaan. Kaiken kaikkiaan kuitenkin miellyttävä kokemus.


Ensimmäisenä iltana kaivoimme fillarit esiin ja tutustuimme Reposaareen. Kävimme myös syömässä Ravintola Merimestassa. Ruoka oli maukasta. Kippari nautti paikan saaristolaispöydästä. Erikoiskiitos henkilökunnalle, että tarjoiluajat joustivat asiakkaiden mukaan. Kakkospäivänä pidimme sadetta veneessä. Pitkät päikkärit, punaviini ja hyvä kirja viihdyttivät miehistöämme.


Kolmospäivänä lukitsimme venen luukut ja siirryimme majoittumaan Yyterin kylpylähotelliin. Kylpylähotellilta kulki non-stop bussi Porin keskustaan, jossa oli meneillään SuomiAreena -tapahtuma. Päivän aikana katsastimme areenan Kansalaistorin tarjonnan ja kuuntelimme SuomiArenaan mielenkiintoisia paneelikeskusteluita muun muassa Ammattiliitto Pron järjestämän keskustelun ”Älyteollisuuden esiinmarssi: siirrytäänkö kuuden tunnin työpäiviin?”. SuomAreenan konsepti on omalla tavallaan aika hullu. Kaikki Suomen kärkipoliitikot ja yhteiskunnalliset vaikuttajat matkustavat viikoksi länsirannikon pikkukaupunkiin tapaamaan toisiaan. Luulisi olevan helpompi järjestää tapaamiset suoraan Helsingissä.

Nelospäivänä jatkoimme SuomiAreenan ohjelmasta nauttimista. Ehdimme myös testaamaan Yyterin kylpylän. Kylpylä oli hyvin pelkistetty, mutta ihan miellyttävä kokemus. Illalla pääsimme nauttimaan Pori Jazzin ohjelmistosta. Olin ensimmäistä kertaa jazzeilla. En varsinaisesti ole mikään festari-ihminen, mutta festivaalipaikalla olleesta Fatboyn sponsori riippumatosta oli ihan mukava kuunnella musaa. Hyvin kesti riippumatto reilut parisataa kiloa, suosittelen. Illan esiintyjistä mainittakoon J. Karjalainen sekä Brian Setzer’s Rockabilly Riot!. En muuten huomannut mitään omituista J.Karjalaisen lavakäytöksestä, vaikka kovasti saimme asiasta lukea  seuravaan päivän iltapäivälehdistä.


Perjantaina palasimme venemajoitukseen. Päivällä poikkesimme Porin keskustassa. Viimeiset hetket SuomiAreenassa sekä shoppailua Ratsulassa. Ratsula oli erinomainen kauppa! Kaikki tarvittavat merkit ja myös isoja kokoja.

Lauantaina palasimme vielä jazzeille. Päivän ohjelmassa oli Bo Kaspers Orkester ja Seal. Olen aina tykännyt ruotsalaisbändin kesäisen kepeästä musiikista, niin nytkin. Seal ei sanonut minulle artistina ennakkoon yhtään mitään. Mies kaivoi Spotifysta Sealin hittibiisin Kiss from a Rose. Täytyi myöntää, että olinhan minä tuon biisin toki aikaisemmin kuullut. Nautimme jazz-unnelmasta Radio Aalto loungessa. Olin sen verran mukavuuden haluinen, että kaipasin mukavia istumapaikkoja ja kunnon saniteettitiloja. Ilta oli kaunis ja nautimme esityksistä. 

Sunnuntaina oli tarkoitus lähteä kohti Helsinkiä. Kävimme kääntymässä aallonmurtajan toisella puolen ja puolitoista metristen aaltojen takia päätimme palata takaisin. Yllätys jatkoaika Reposaaressa vaati huoltokäynnin paikallisessa Salessa. Ruokailun hoidimme ulkoruokinnassa The Merry Monk -ravintolassa. Munkkeja  ei näkynyt, mutta lokkeja sitäkin enemmän. Söimme molemmat talon burgerit. Burgerit olivat erinomaiset, vaikka ensin epäilytti mozzarella-tomaattisalaatin, peston, bruchetan ja burgerin yhdistäminen.

Maanantai-aamuna matka jatkui ongelmitta kohti Raumaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s