Helsingin Navigaatioseura

Helsingin Navigaatioseura on hyväksynyt minut eilen jäsenekseen! Helsingin Navigaatioseura on vanhin suomenkielinen Navigaatioseura. Kerroin aikaisemmassa postauksessani, kuinka ihastuin heidän Kotiluotoonsa ja päädyin hakemaan jäsenyyttä. Yksi yhdistyksen jäsenyys lisää listaan.

Nyt peukut pystyyn, että kauden viimeisenä viikonloppuna olisi hyvät kelit, jotta ehtisi vielä uudelleen vierailemaan saaressa. Tämä viikonloppu kun menee sateisessa Budapestissä.

Purjeiden lasku

Klubissamme on mastojen yhteisnostot ja -laskut. Yleensä olemme laskeneet maston jälkimmäisessä nostossa. Työmatkani takia joudumme nyt aikaisempaan laskuun ensi viikolla. Sunnuntaina oli siis purjeiden lasku ja irroitus. Keli oli upea, joten aika harmi oli lopettaa purjehduskausi. Naapuriveneilijätkin ihmettelivät touhujamme. Sen verran optimisti olin, että petivaatteet jätin, jos vaikka vielä moottoriveneilyreissulle ehtisi.

Käärmesaaressa laiskottelua 

Viikonlopun teema oli ei jaksa. Ei jaksa grillata, ei jaksa lämmittää pizzaa uunissa, ei jaksa kiertää saarta, ei jaksa kuvata… Nukkua jaksettiin.

Molemmilla oli rankka viikko takana, joten viikonloppu otettiin aivan kepeästi. Matka pidettiin lyhyenä ja pyrähdettiin Käärmesaareen. Joskus on todella rentouttavaa vain laiskotella.

Mies kotimatkalla totesi, ettei käynyt edes laiturilla. No en minäkään laituria pitemmällä. Rentoutuminen olikin täydellistä.

Hyvä viikonloppu! Käärmesaari täytyy käydä tsekkaamassa uudelleen, muutenkin kuin laiturilta.

Joutsenia

Joutsenia on tänä kesänä näkynyt poikkeuksellisen paljon tai sitten olen vain kiinnittänyt paremmin huomiota ympäröivään luontoon. Joutsenten kuvaaminen merellä on hankalaa puuhaa, koska usein joutsenet ovat kaukana rannan läheisyydessä tai eivät erotu kunnolla luontotausta. Sain synttärilahjaksi tarkemman zoomin kameraan, joten kuvaus hieman helpottui. Tässä parhaat otokseni tältä kesältä. 

  
    
   
   
  

  

Kenomenolla

Työpaikkani venekerhon kippari oli kutsunut kerhomme jäsenet tutustumaan veneeseensä S/Y Kenomenoon.  

  
Elokuun viimeinen ilta oli kaunis ja lämmin. Lähtöpisteenä toimi Sarvaston venekerho. Teimme pienen purjehduksen Villingin ympäri.

Pääsin ensimmäisen kerran kokeilemaan pinnaohjausta. Olin aina kääntämässä väärään suuntaan. Onneksi Baloossa on ruori, on se niin paljon loogisempi.

Rantauduimme Helsingin Navigaatioseuran Kotiluodolle grillaamaan ja nauttimaan virvokkeista. Kotiluoto oli niin kiva paikka ja sijainniltaan hyvä, että sai minut anomaan Navigaatioseuran jäsenyyttä.

Illan jo pimennettyä palasimme Sarvastoon upean kuutamon saattelemana.  

Kiitos Mikko kipparille, Hannelle, Teijalle, Ritvalle ja Jyrkille mukavasta illasta!