Lootholma Kustavi

Nauvosta suuntasimme Kustavin Lootholmaan. Lootholma sjaitsi todella kauniissa suojaisessa lahdessa. Paikka oli illalla rauhallinen. Lauantai-iltana oli tanssit ravintolassa, mutta veneisiin ei tanssimusiikki kuulunut ollenkaan. Sen sijaan lauantaina päiväveneilijöitä pörräsi satamassa paljon. Isoja porukoita tuli pienehköillä veneillä syömään ravintolaan. Ruoka ravintolassa oli ihan hyvää, mies tykkäsi erityisesti paikan ribsikastikkeesta.

Ilta oli todella kaunis, joten jätimme tanssit välissä ja nautiskelimme illasta veneen kannella. Kuvia tuli räpsittyä auringonlaskusta. Baloo varsinkin pääsi malliksi.

Lootholma on varsin suuri alue. Kauneinta saaristoa ihailtiin mukavilla maisemareitteillä. Sataman palvelut olivat kiitettävät sekä pilssin että septin tyhjennys löytyi ja dieseliäkin sai tankattua. Laitureilla olivat sähköt ja vedet. Aamu- ja iltasauna sekä pyykkäys kuuluivat satamamaksuun. Positiiviset plussat astianpesukoneesta. 

Jos veneessä nukkuminen kyllästyttää Lootholmasta voi vuokrata mökin tai jurtan. Jurttamajoitusta on Iltasanomien jutussa kehuttu romanttiseksi. Itseltä jäi tällä kertaa testaamatta.

Silmiin pistävää Lootholmassa olivat laminoidut kyltit. Kylttejä oli aivan joka asiasta aivan joka paikassa. Kylttien määrä alkoi jo naurattamaan. Laminointikone kannattaisi hetkeksi piilottaa lukkojen taakse.

Nauvo – Nagu

Kasnäsista suuntasimme kohti Nauvoa. Nauvo valikoitui kohteeksi ainoastaan sillä perusteella, että se sijaitsi sopivasti reitillämme kohti Kustavia. Meillä ei siis ollut minkäänlaisia odotuksia kohteen suhteen.


Alkuvaikutelma Nauvosta oli loistava. Nuori mies ajoi ribillä vastaan ja opasti meidän sopivalle aisapaikalle parkkiin. Auttoi vielä kohteliaasti köysienkin kanssa. Satama muodollisuuksista selviydyttämme saimme heti paikallisilta kauppiailta ravintola suosituksia. Päädyimme suositusten perusteella Ravintola Biffiin, joka oli noin 500 metriä vierasvenesatamasta. Biffi ei missään nimessä vetänyt vertoja vierasvenesataman söpöily ravintoloille. Ruoka oli kuitenkin hyvää ja sitä oli riittävästi. Maisemat terassilta olivat kauniit. Samalla tuli katsastettua kylä sataman ulkopuolelta. 


Ruokailun jälkeen ostimme satamasta jätskit jälkkäriksi. Minä jatkoin iltaa shoppailemalla rannan butiikeissa. Kippari vetäytyi veneelle nautiskelemaan whiskylasillisesta. Löysin ihanat toffelit venekäyttöön. Miehen kommentti oli kannustavasti, että ”noi on niin mummot”. Lukijat arvioikoon asian itse.


Ilta oli kaunis. Nautiskelimme illasta pitkään kannella juomien kera. Sain itse pienen punaviinikriisin aikaiseksi, josta seurasi vielä iltamyöhän pyykkitupa vuoro. Nauvosta jäi miellyttävät muistot ja varmasti palaamme tähän kesäkaupunkiiin tulevaisuudessakin. Alkuvaikutelma kesti loppuun asti positiivisena.

Kasnäsissa tapaamme jälleen

Jostain syystä joka reissullamme lännen suuntaan poikkeamme Kasnäsissa. Tällä kertaa houkuttimena toimi paikan kylpylä. Matka Hangonkylästä Kasnäsiin sujui rapsakasti 14 metriä sekunnissa tuulissa, puuskissa jopa 17 m/s. Olimme valinneet sisäreitin Hangonselän ylitykseen, siitä huolimatta matka oli aika moista keikutusta. Tietenkin vastatuuli, joten ei niistä purjeistakaan ollut apua. Ihailin syvästi kipparin sitkeyttä ruorissa. Vettä tuli sekä merestä että taivaalta ja kaupan päälliseksi kylmä sivutuul, silti kippari istui seitsemän tuntia ruorissa. Minä paikkasin ainoastaan parikymmentä minuutin huoltotauon ajan. Minä sain nautiskella matkan kuivana, mutta oman osuuteni vedestä sain rantautuessa. Satoi vaakasuoraan, joten olin minäkin sitten loppujen lopuksi läpimärkä. Tai no olivathan rintsikat sentään säilyneet kuivana. Legin jälkeen Kasnäsin poreallas kuulosti erinomaiselta idealta. Porealtaasta nautimmekin täysin siemauksin.

Kasnäs oli tietenkin aivan tupaten täynnä. Kaikki järkevät veneilijät olivat jääneet aamulla satamaan odottelemaan kelien paranemista. Ainoa vapaapaikka löytyi aallonmurtajan väärältä puolelta. Lopputuloksena oli yksi meren syvyyksiin kadonnut ja yksi irronnut köyden ohjain. Veneen kiinnitys styyran puolelta on jatkossa astetta vaikeampaa. Mitähän vakuutusyhtiö tähän sanoo?


Aamulla yritin ilahduttaa itseäni shoppailemalla. Kasnäsissa on ollut aikaisempina vuosina mukava kesätori. Nyt tori oli supistunut kala- ja rihkamakauppaan sekä yhteen käsityöläispuotiin. Olin todella pettynyt tarjontaan. Ihana valopilkku oli Käsityöläispuodista (Kasnäs Hantverksbod) löytyneet ikasyrin ihastuttavat tuotteet, muun muassa kuvassa olevat prinsessa pipot. Kukaan aito rinsessa ei pysty ohittamaan näitä.

Hangonkylä

Sommaröstrandista suuntasimme kohti Kasnäsiä. Päivämatkan päätepisteeksi oli suunniteltu joko Kasnäs tai Rosala. Hangonselältä käännyimme kuitenkin heti alkuvaiheessa ympäri. Vene alkoi olemaan aallokossa enemmän ilmassa kuin vedessä. Minun mahani ei kestänyt jänitysmomenttia jatkakseen matkaa. Meillä oli vastatuuli, joten purjeistakaan ei ollut apua.  Nopean kartanlukuharjoituksen jälkeen suunnaksi määriteltiin Hangonkylä.

Hangonkylässä emme ennen ole vierailleet. Odotuksemme äkkikohteelle olivat nollassa. Yllätyimme positiivisesti. 

Vierasvenepaikkojen merkinnät olivat onnettoman pienellä. Kyltteihin sataman olisikin syytä panostaa. Satamassa oli kuitenkin kaikki tarpeelliset palvelut. Septin tyhjennys, vesiletku ja diesel olivat kaikki kätevästi samassa laiturissa. 

Rantauduttuamme nautimme sataman ravintola på Krokenissa erinomaisen kala- ja äyriäisaterian. Mies söi gratinoidut kampasimpukat alkupalaksi ja äyriäissinfonian pääruuaksi. Minulle tuli alkupalaksi gratinoidut etanat ja pääruuaksi päivän saalis, joka oli kuhaa. Kaikki annokset olivat erinomaisia. Pari pulloa valkoviiniäkin meni illan aikana. Miehen arvion mukaan tämä on paras vierasvenesataman ravintola, jossa tähän mennessä olemme poikenneet.

Ainoa miinus palveluista tulee veneilijöiden wc- ja pesutiloista. Tilat olivat suoraan seitkytluvulta muovimatoineen ja huonoina loisteputkivalaistuksina. Lisäksi suihkussa oli pienessä kopissa myös pukeutumistila. Vaihtovaatteet eivät olisi kuivina suihkusta selvinneet. Tilat kaipaavat pikaista remonttia ja uudelleen suunnittelua. Lisäksi harmitusta aiheutti, että pesutiloissa oli huoltotauko kymmenen aikaan aamulla. Veneilijöille aamupäivä on tärkeintä peseytymisaikaa, joten työjärjestelyt olisi syytä miettiä uudelleen.

Pajalahti-Gynnan-Sommaröstrand

Pääsimme lähtemään vasta iltapäivästä reissuun, joten päätimme pitää ensimmäisen legin lyhyenä. Ensimmäisen yön vietimme perinteisesti seuran saaressa Grynnanilla. Grynnanilla oli kanssamme vain yksi pursi, joten luonnon rauha oli taattu.


Porkkaselän ylitys oli perinteisesti heiluntaa. Tuulta oli parhaimmillaan puuskissa 17 metriä sekunnissa. Aallokkoakin ihan kiitettäväsi. Pahemmilta mustemmilta vältyttiin tällä kertaa. Tappioiksi kirjataan yksi kännykän lasi ja moottoriajovalo. Hämmästyttävää kyllä polttimo löytyi ehjänä kannelta. Vaikka valitsimme sisäreitin Sommaröstrandiin, niin vastatuulesta johtuen matkaan meni yli tunti normaalia pidempään. Ensi kesänä vahdin jälleen tuulilukemia ennen kuin lähden Porkkalanselkää ylittämään.


Matka Grynnanilta Sommaröstrandiin, läpi Tammisaaren, saariston on todella kaunista. Liikenne on vilkasta reitillä. Me kohtaamme aina  viranomaisajoneuvoja. Mieleenpainuvia maisemakuvia on väylällä riittämiin. Aina tulee jotain uutta vastaan.



Sommaröstrandissa rantautuminen meni ihan ok. Köysiä viriteltiin useampaan otteeseen, jotta saimme veneen keulan riittävän kauaksi laiturista. Kymmenen senttiä oli riittävä turvaväli. Sommaöstrandin mukava Ravintola GH Sommaröstrad tarjoili rankan päivän päätteeksi maittavat purilaiset. Illalla oli todella kaunis auringonlasku, mutta valitettavasti kuvat jäivät ottamatta, koska näkymän eteen, oli parkkeerattua iso moottorivene. Tuuli oli viennyt mehut miehistöstä ja ilta jäi lyhyeksi unien kutsuessa.

Venereissuun valmistautuminen

Pitkälle venereissuille valmistautuminen on oma taiteen lajinsa. Vanhassa veneessä on aina yhtä ja toista laitettavaa. Kun jotain saadaan valmiiksi, uutta ilmaantuu tilalle. Ongelmana on päättää mikä on milloinkin riittävä taso. Sähköjärjestelmä saatiin käyttöön ennen juhannusta, joten sen jälkeen alkoi valmistautuminen reissuun. Pientä viilattavaa on silti ollut riittämiin pyörän jarrujen korjauksesta aina jääkaapin moottorin suojalevyjen sahaukseen, hiomiseen ja lakkaukseen. Muita pikkuprojekteja olivat muun muassa Windows 10 asentaminen, TomTomin päivitys ja Apple iPron käyttöönotto. Veneilyä nämä eivät edistä mitenkään, mutta tulipa hoidettua samassa hässäkässä.

Toinen enemmän ja vähemmän ahdistusta aiheuttava seikka on pakkaaminen useamman viikon reissulle. Peruskamat toki on helppo kasata ja pyykkiä pystyy pesemään matkalla. Meillä reissuun sisältyy myös yksi työkeikka, joten perusmökkikamat eivät riittäneet, vaan tarvittiin myös hieman edustavampaa asua. 

Minulla on aina ennen reissuun lähtöä tapana siivota kotona. Äiti on opettanut. Siistiin kotiin on kiva tulla takaisin. Mieheni on ihmetellyt tapaani kovasti. Erityisesti, koska toteutan siivousurakan siitä huolimatta, vaikka hän jäisi kotiin. Tällä kertaa urakka sisälsi normaaleiden siivoustoimenpiteiden, kuten pyykkäyksen ja petivaatteiden vaihdon lisäksi, muun muassa jääkaapin tyhjennyksen ja siivoamisen sekä kasvien kastelujärjestelmän virittelyn. Jälkimmäisen lopputulosta odotan mielenkiinnolla.Veikkaukseni on yksi kuollut puksipuu.

Juhannuksen viettoa

Pääsimme lähtemään juhannuksen viettoon vasta aattona puolen päivän aikaan. Mennessä tyhjensimme vielä septin ja kävimme tankkaamaassa. Vesisade alkoi sillä hetkellä, kun lähdimme bensikseltä. Teltta päällä ajelimme kohti Grynnania ja onneksi keli alkoi kirkastumaan määränpään lähestyessä. 

Grynnanin juhannukseen kuuluu perinteisesti lipun nosto. Lipun nostoa säestetään yhteislaululla siniristilippumme. Me missasimme lipun nosto perinteen unosilla.  Molemmilla oli useamman viikon univelat poisnukuttavina.

Illalla sytytettiin kokko ja nautittiin kauniista kesäillasta. Kokkoon saatiin kunnon roihut, kun yksi juhannuksen viettäjistä lisäsi kierroksia heittämällä vanhat bensat kokkoon. 

Perinteisesti grillattiin ja istuttiin iltaa veneessä. Moneen vuoteen en ole onnistunut juhannusyönä valvomaan yhtä pitkään, kiitos päikkäreiden.


Juhannuspäivä meni aivan yhtä rennoissa tunnelmissa. Päikkäreitä, lötköttelyä, saunomista ja tietenkin grillaamista. Mies katseli potkupalloa. Kelit suosivat juhannuspäivää.


Sunnuntaina ajeltiin vesisateessa kotiin. Ruuhkaa oli. Suvisaariston kapeilla väylillä mentiin välillä useamman veneen letkassa.

Digitalisaatio ja SPV

Suomen Purjehdus- ja Veneily ry otti syksyllä käyttöön uuden jäsenrekisteriohjelman Suulin. Ohjelmasta on ollut paljon puhetta ja sitä oli pitkään odotettu.

Olen kolmen eri SPV:n jäsenyhdistyksen jäsen, Suomen Moottoriveneklubin, Naispurjehtijoiden ja Helsingin Navigaatioseuran.  Luonnollisesti minulla on nyt sitten kolme eri jäsennumeroa ja salasanaa ao. järjestelmään.

Lähestyin asiasta SPV:n toimistoa ja pyysin, että tietoni yhdistettäisiin yhdelle käyttäjätunnukselle/jäsennumerolle. Ihmetykseni oli suuri kun vastaus oli, ettei tämä ole mahdollista. Järjestelmään ei voida kuulemma syöttää yksilöllistä tunnusta (esim. sotua). Tämmöinenkin atk-uudistus on mahdollista vielä tänä päivänä toteuttaa.

Onkohan minut laskettu jäseneksikin kolminkertaisesti?