Minulla on ollut trauma Porkkalan selästä ensimmäisestä reissustamme lähtien. Tälläkin kertaa Porkkalan selkä yllätti.
Yritimme selän vasta iltapäivästä. Yleensä suuri virhe. Nyt keli oli aivan pläkä. Muutama päivä myöhemmin yritimme Hangon läntisen selän. Hangon ylitys on yleensä kevyttä verrattuna Porkkalaan.
Ei ole Porkkala ennallaan. Vai mitä olet itse mieltä?
Ei kesää ilman Hankoa. Reitti Helsingistä Saaristomerelle ja takaisin käytännössä pakottaa pysähtymään Hangossa. Hanko on kesäkaupunkien huippuluokkaa. Pieniä butiikkeja, mukavia ravintoloita, ihmisiä, vilkasta rantaelämää.
Suunnitellusti rantauduimme Hankoon. Meille oli jäänyt yksi paikka sopivasti tuulen suojasta.Valitettavasti tuulta pidettiinkin samassa paikassa sitten useamman päivän (lue kaksi yötä). Tuuliluvut eivät olleet veneellemme mahdottomia, mutta vaatisivat urheilua. Päätimme pysyä paikallamme. Samaan tulokseen oli tullut useampikin venekunta.
Tuulipäivä meni löhötessä. Pikkuisen piti toki shopata. Tein elämäni helpoimmat housukaupat Zaidassa. Kävelin sisälle liikkeeseen. Katselin epätoivoisena housuhyllyä. Myyjä kysyi etsitkö housuja. Myönsin. Myyjä lykkäsi housut käteen ja ne lähti saman tien mukaan. Kiitos.
Aamusella liikkeelle.
Sommaröstrand on meille vanha tuttavuus. Satama sijaitsee luonnon kauniissa kanaalissa. Valitettavasti sataman palvelut olivat heikentyneet. Tuli mieleen, ettei koronan varjolla jaksettu edes yrittää.
Sataman bistro oli sulkenut kokonaan sisätilansa. Ennestäänkin ahtaat tilat aiheuttivat sen, että ihmiset törmäilevät toisiinsa. Saunaa ei ollut mahdollista edes vuokrata. Onneksi bistron vohvelit olivat edelleen erinomaiset.
Ravintola 5Knivar tarjoili perinteistä saaristoruokaa. Snichel löytyy ruokalistalta. Ei uutta eikä yllättävää. Miellyttävä palvelu.
Sataman kaupasta saimme maukkaat mansikat mukaan matkaan. Auringonlasku oli upea.
Barösundin väylä on kaunein reitti Kirkkonummen ja Hangon välillä Väylällä on jylhät maisemat ja söpöjä mökkejä.
Sain lahjaksi viime vuonna GoPro 7 Black -kameran. Viime kesänä en ehtinyt kuin vain vähän kokeilemaan. Videoita odotettavissa.
Reissun ensimmäinen yllätys koettiin Inkoossa. Viehkeä satama, hyvillä palveluilla. Emme olleet ennen poikenneet.
Meillä molemmilla oli mielikuva. Inkoon satama on asfalttikenttä vanhalla satamarakennuksella. Kylältä ei löydy mitään. Mielikuvamme ei perustunut mihinkään järjelliseen seikkaan. Emmekä olisi voineet olla enemmän väärässä.
Satama on pienessä kanaalissa, jonka varrella on tarvittavat palvelut. Bensa-asema, septin tyhjennys ja puhdas vesi. Satamasta löytyy myös S-market.
Vierasvenesatama on maalaiturin molemmin puolin. Laiturilla on satamakonttori ja pari baaria. Sähköt löytyvät jokaisen venepaikan vierestä.
Sataman välittömästä läheisyydestä löytyy useampi ravintola, kirjasto ja kauppakeskus Strand. Strandissa on muun muassa Alko ja kampaamo. Newportista löysin kokoja hieman pyöreämmällekin vartalolle. PelleP:ltä raitapaidan. Miehen mukaan aivan samanlainen kuin muutkin raitapaitani, ei muuten ole. Holebrookilta tunikamekon ja Part Two:lta villapaidan.
Päivällisen nautimme Ravintola Deltassa satamassa. Ruoka oli tavanomaista satamaruokaa. Snichel löytyi listalta.
Iltadrinksut tarjoili The Pier Bar and Terrace. Baari oli miellyttävä kokemus. Drinksuihin oli panostettu, atmosfääri oli mukava ja musa sopivalla volyymilla mahdollistaen keskustelun.
Inkoo, suosittelen.
Ystävättärilläni Lealla ja Oililla on tapana joka kesä tehdä golf tournee jonnekin päin Suomea. Olen ollut mukana aikoinaan. Muutaman vuoden tauon jälkeen leidit saivat houkuteltua minut mukaan.
VR:n kyydillä Savonlinnaan. Ystävät olivat asemalla vastassa. Kävelimme kesähotelli Tottiin. Majottauduin. Katsastimme Olavinlinna etäältä. Iltadrinksut terassilla ja nukkumaan.
Aamulla kohti Kerimäkeä ja Kerigolfia. Olimme ilmoittautuneet mukaan Kerigolfin Kerttu -kisaan. Odotin tapahtumaa kauhunsekaisin tuntein. En ollut pelannut kahteen vuoteen. Viime kesänä golf jäi jalkapaketin takia. Heti kylmiltään kisaan.
Aluksi eksyimme vanhalle klubitalolle. Pahoitteluni perheelle, jonka aamua häiritsin. Pienen etsimisen jälkeen oikea paikka löytyi. Nopeiden alkuvalmisteluiden jälkeen tiiauspaikalle, josta löysin kisakaverini Katjan ja Sinikan.
KeriGolfin kenttä oli hyvässä kunnossa. Kenttä on monipuolinen ja moniulotteinen. Olemme kerran aikaisemminkin pelanneet kentällä ja positiiviset muistikuvamme kentästä vahvistuivat entisestään.
Oma pelaamattomuuteni näkyi. Parin väylän jälkeen peli sentään alkoi jotenkuten sujumaan. Valitettavasti rankkasade vei mehuja pelaajista. Sitkeästi Katjan kannustama jatkoimme eteenpäin. Tulokset…no selvisin sentään maaliin asti. Muut Keimolan ladyt pelasivat paremmin. Erityiskiitos Sinikalle kyydistä klubitalolle.
Kerigolfilla on hyvät fasiliteetit. Kierroksen jälkeen lämmin sauna oli helpotus. Kerholla olit kisaajille tarjolla keittolounas. Kiitos KeriGolfin väelle mukavasta päivästä. Sää ei suosinut, mutta kivaa oli.
Kerimäeltä jatkoimme matkaa Imatralle. Imatralla olimme varanneet majoituksen Hotelli Rennosta. Mukavan viihtyisä pikkuhotelli. Sopii automatkailijalle. Palveluita ei aivan vieressä ole.
Huoneeni oli onneksi alakerrassa. En olisi yläkertaan asti kyennyt kiipeämään. Pelikamppeet kuivumaan.
Iltareippailut (minulle olisi riittänyt hotellin peti) tehtiin Ravintola Nuottaan syömään. Ravintola sijaitsi Imatran satamassa. Kiva paikka ja maukasta ruokaa. Myös kasvis ja gluteiinittomat vaihtoehdot löytyivät listalta. Harmi ettemme saaneet maistaa paikan blinejä.
Aamulla Golf Saimaalle. Kenttä oli tasaisempi maastoltaan, mikä sopi minulle hyvin. Hankalaksi kentän tekivät heinikot, johon pallot hukkuivat. Mäkäräiset kiusasivat. Kierros alkoi kohtuullisesti. Edellinen päivä painoi ja jaksaminen oli kovilla. Lopullisen niitin iski takaysillä siirtymäreitillä oleva hervoton mäki. Kenttämestarille terveisiä, tuollaisia siirtymiä ei pitäisi edes suunnitella saati toteuttaa. Loppukierroksen otin maisemakävelynä.
Kierroksen jälkeen kotia kohti. Taavetissa pysähdyttiin syömään. Kierros skoolattiin päättyneeksi Sörkän Ruusussa, josta mies tuli hakemaan riutuneen vaimon kotiin. Pari päivää meni toipuessa.
Kiitos Lea ja Oili mukavasta reissusta!
Suomessa myrskysi. Lähdimme etsimään parempaa keliä Baltiasta. Auto lautalle ja menoksi.
Matkalla nautimme aamiaisen Tallinkin buffet pöydässä. Koronan perusteella tarjoilut olivat karsittu minimiin. Turvavälejä ei pöytien välillä ollut vaan sen sijaan osa buffetista oli suljettu. Hinnassa tämä ei näkynyt mitenkään. Jotenkin tuli olo Tallinkin perustelevan huonoa palvelua koronalla.
Lauttamatkan jälkeen ajoimme Riiaan. Matkalla pysähdyimme ainoastaan kerran välipalalla ja bensalla. Välipalapaikkamme oli paluu 60-luvulle. Bensa oli edullista. Via Baltica oli hyvässä kunnossa ja uutta asfalttia vedettiin urakalla. Riian liikenne oli jumissa huonon liikennesuunnittelun takia. Viimeinen viisi kilometriä kesti puolitoistatuntia. Parkkitalo oli onneksi hotellin vieressä.
Majoittauduimme Pullman Riga Old Town -hotellissa. Moderni hotelli aivan vanhan kaupungin kupeessa. Sijainti loistava, mutta ei edullisin vaihtoehto. Valintaan oli vaikuttanut parkkipaikka. Miellyttäviä ja edullisempia vaihtoehtoja on vanha kaupunki pullollaan.
Suuntasimme illalliselle The Good Father -ravintolaan. Korona näkyi ruokailijoiden vähäisenä määränä ja karsittuna ruokalistana. Ruoka oli maukasta.
Aamusella (lue päivällä) Riian kiertoajelulla näki hyvin kaupungin. Kiertoajelulla oli hiljaista, alkumatkan olimme keskenämme. Kevyttä tutustumista kaupunkiin. Illallinen ravintola Gastro Pub Riga Duvel’s. Maukasta. Ravintolan ilmastointilaitetta olisi voinut säätää hieman pienemmälle.
Toinen päivä aloitettiin veneretkellä kanavilla. Ehdottomasti kokemisen arvoinen pikku retki.
Veneilyn jälkeen siirryimme KGB-museoon. Valitettavasti kierrokset olivat täynnä joten emme päässeet tutustumaan vankiselleihin. Tarinat yksittäisistä vangituista olivat mielenkiintoisia.
Päivällinen ravintola Mañana. Ravintola sijaitsi aivan KGB museon vieressä. Ruoka oli hyvää ja hintataso huomattavasti alhaisempi kuin vanhassa kaupungissa. Mies vetäytyi levolle hotellille ja minä käytin pari tuntia shoppailuun.
Viimeisenä päivänä Riiassa aloitimme päivän vanhan kaupungin kiertoajelulla. Kätevä tapa tutustua pikku kujiin ja nähtävyyksiin. Monet olisi meiltä mennyt muuten ohi.
Iltapäivällä vielä vierailu mustapäiden taloon. Vaikuttavasti rakennettu uudelleen. Pikkuisen loppushoppailua ja illallinen ravintola Two more beers. Mies tilasi miehekkään kokoisen sianpotkan.
Aamulla tavarat autoon ja kohti Jurmalaa. Turistit ohjattiin pysäköimään turistitoimiston luokse. Ajelimme kuitenkin noin viisi kilometriä eteenpäin ja löysimme paikallisten pysäköintialueen aivan rannan vierestä.
Päivä oli pilvinen joten auringonotto jäi myöhemmäksi. Söimme jäätelöt rannalla ja nautimme maisemista.
Jatkoimme matkaa kohti Pärnua. Olimme varanneet majoituksen Studio28 Boutique Roomsilta. Aivan keskustan kävelykadun vieressä viihtyisä majapaikka. Autolle löytyi paikka kadun vierestä lähistöltä. Illallinen Restoran Edelweississa. Ei jättänyt kummoisempia muistoja.
Aamulla auton nokka kohti Tallinnaa. My City Hotel oli viihtyisä, mutta tasokkaampia saman hintaluokan hotelleita löytyy lähistöltä paljon. Hotellin parkkipaikka oli minulla ratkaiseva valintakriteeri.
Shoppailun jälkeen illalliselle ravintola Goodwin The Steak House.
Aamulla lautalla kotiin. Eckerö Linen lounge oli miellyttävä ja rauhallinen. Jos laivalla olisi kokousmatkustajia, niin silloin saattaisi olla ruuhkaa.
Olemme usein päättäneet kauden Porvooseen, tänä vuonna avasimme kauden Porvoolla. Pittoreskissä Porvoossa minua houkuttavat butiikit ja viihtyisä rantapromenadi.
Keli oli poikkeuksellisen paahteinen kesäkuun alkuun.
Rakastan hiljakseen lippua pitkin Porvoon jokea katsellen kauniita maisemia. Säyvättävää on myös Emäsalon sillan alitus ja heilutella tutuille Kilpilahteen. Hamarissa pitäisi joskus pysähtyä.
Perinteisesti olimme varanneet paikan Satamapaikka.comista ennakolta. Porvoon satama on niin pieni, ettei kannata riskeerata.
Ensimmäisenä iltana perinteisesti illalliselle Rafael’s Steakhouseen. Mies tykkää ravintolan lihapitoisista annoksista. Omaa suosikkiani lampaanfilettä ei valitettavasti ole näkynyt viime aikoina listalla. Koronakevään takia teimme oikein pöytävarauksen. Hyvä niin, terassille emme olisi muuten päässeet. Sisällä ravintolassa olisi ollut hyvin tilaa.
Koronakevään etätyöt ja opiskelut olivat imeneet minusta mehut ja nukahdin aikaisin.
Seuraavana aamuna suuntasimme Café Jokirantaan aamiaiselle. Hellepäivänä vältämme kokkaamista Baloossa. Kuuma on jo muutenkin.
Aamiaisella kirmasin kaupungille shoppailemaan. Jotain pientä, pari Pentikin koria ja By Pia´s paita, tarttuivat mukaan. Loppupäiväksi suuntasimme beachille Kokonniemen maauimalalle. Lämmintä vettä, vähän väkeä (turvavälit pitivät) ja aurinkoa. Ihana päivä.
Mies oli tutkinut nettiä ja löytänyt illallispaikaksemme Seireenin. Mitä lie ajatellut. Ravintola on hieman syrjässä Porvoon ytimestä ja turistialueesta. Selkeästi paikallisten suosima. Ravintola on pieteetillä sisustettu, mutta maisema on karu. Terassi oli teollisuushallin parkkipaikalla. Ruoka ja lämmin keli korvasivat maisemat. Suosittelen.
Aamusella aamiainen perinteiseen malliin Café Jokirannassa. Köydet irti ja kohti kotia.
Välietappi pidettiin Kotiluodossa. Saimme koko saaren itsellemme. Lämmittimme yösaunan. Yösauna kynttilänvalossa mennikäisenluolassa. Ilmat olivat viilenneet. Uinnit jäivät väliin.
Rauhallinen aamu ja kotiin. Kotimatkalla pääsimme seuraamaan Viikkarin turvaharjoituksia.
Meidän piti lähteä kesän ensimmäiselle matkalle. Olimme tehneet pieniä huoltotöitä, varustaneet venettä ja peditkin olivat valmiina. Irrotin köydet ja olimme valmiit irtautumaan laiturista. Pakki ei mennyt päälle.
Köydet kiinni ja mies tutkimaan tilannetta. Vaihdelaatikko vaikutti toimivan, mutta pakki ei vain mene päälle. Tarkistimme vaihteistoöljyn ja lisäsimme sitä. Ei auta.
Pakko oli kutsua asentaja. Tuli seuraavana päivänä. Vaihdelaatikko kunnossa, huh! Vian etsintä jatkui. Lopulta vika löytyi vaihdevivuston löystyneestä mutterista. Esti vaihdekeppiä liikkumasta taakse. Vaati vain kiristystä.
Pääsimme lähtemään.
Annalan huvila sijaitsee Helsingin Vanhassakaupungissa. Hyötykasviyhdistys ylläpitää huvilaa ja huvilassa toimivaa pientä kahviota.
Kahvio on yleensä sunnuntaisin auki kesäaikaan. Kannattaa tarkistaa etukäteen. Kahviossa oli tarjolla virvokkeita muun muassa raparperimehua ja leivonnaisia.
Huvilan puistossa on miellyttävä istuskella ja lukea kirjaa. Perennat kukkivat puistossa kauneimmillaan.
Jatkoimme retkeä vielä Vanhankaupungin lahdelle. Rantaan oli parkkeerannut joukko ruokakojuja ja oli sopiva aika lounaalla. Levitimme viltin rantaan hiekkalaiturille (ainut paikka mikä ei ollut täynnä hanhen ulosteita) ja nautimme maittavat burgerit lounaaksi.
Lounaan lomassa oli mukava seurata ankkapesueen touhuja sekä kalastajia. Ihana kun kesä on koittanut.
Maakrapu seilaa 