Kasnäs

Emme pysty ohittamaan reissuillamme Kasnäsia. Joka kerta mieleen palautuu ihka ensimmäisen rantautumisen muistot.

Satuimme paikan päälle Kasnäs-päivänä. Kiertelimme kojut. Löysin muutaman pikku korin veneeseen. Mies tuhahteli. On jo oppinut käyttämään. Kotona en konmarita. Veneessä on mukavampaa kun kaikki pikkutavarat ovat omilla paikoillaan.

Välipalaksi grillimakkarat kesäpojalta. Kylpylän jätimme tällä kertaa väliin. Testasimme Kasnäsin uuden saunan. Kaakelilauteet kummastuttivat. Komeat näköalat.

Illalla pizzat Kasnäsin ravintolassa. Ok, pizzassa keittiö harvoin epäonnistuu. Humpat jätimme muitten pyörähdeltäviksi.

Hangonkylä

Tällä kertaa Hanko ja bridge-viikko jäivät väliin. Olimme liikenteessä perjantaina. Hangon Itäsatama oli täynnä, emmekä olleet etukäteen varanneet paikkaa. Päätimme siis jatkaa matkaa Hangonkylään. Meillä on hyvät kokemukset ko. paikasta. 

Viimeksi haukuin paikan wc- ja suihkutilat. Olin positiivisesti yllättynyt, kun kuulin, että ne oli uusittu. Ei olisi kannattunut ilahtua. Hangon kaupunki on päättänyt säästää ja tuoda tilalle kontin. Varmasti kustannustehokas ratkaisu. Käyttäjälle konttisuihkut ovat vihonviimeisiä. Ahtaassa kopissa kesäkuumalla (tai vähän kylmemmälläkin) joudut vaihtamaan vaatteet kosteassa vesihöyryssä.  Jokainen nainen tietää, mitä on yrittää vetää sukkapöksyjä nihkeälle iholle. Konttisuihkujen ilmastointi on olematon. Säästetty oli tuuletusikkunastakin. Suihkuja ja vessoja oli tasan kaksi kappaletta kumpiakin. Suihkujen sisustuksessa säästäminen oli viety äärimmäisyyteen. Ei suihkuissa eikä vessoissa ollut peiliä. Vain toisessa suihkussa oli penkki. Penkki oli viety jostain vanhasta kokoustilasta. Eikä penkkiä todellakaan ollut suunniteltu kosteissa tiloissa käytettäväksi. Penkistä irtosi palasia. Ei mukavaa paljaalle iholle. Toiseen suihkuun ei ollut penkkiä edes kokoustiloista onnistuttu nyysimään. Molempien suihkujen lattiakaivojen kaadot olivat aivan pielessä. Lattiakaivot eivät myöskään vetäneet. Varmaakin siitä syystä, ettei niitä ollut koskaan siivottu. Käytännössä suihkutilat tulvivat. Naisten kangaskengät olivat läpimärkiä. Hylly tai jonkinlainen laskutaso olisi myös ollut mukava. Silmälaseille ainoa sjoituspaikka oli jakkara tai sitten lattia. Hiustenkuivaaja olisi ollut luksustason varustelua. Kaupungin perimiin satama-maksuihin nähden, 50€ kylki ja 20€ poiju, kaupungin olisi syytä miettiä palveluita uudelleen. Toiminnasta jäi rahastuksen maku. Sijaiskärsijänä on satama-yrittäjä. Vessat ja suihku ovat olennainen palvelu veneilijöille. Säästäminen näkyy sataman kävijämäärissä.

Hangonkylän satamassa oleva På Kroken on erinomainen kalaravintola. Käytännössä melkein kaikki vieraat ottavat saaristolaispöydän. Mieskin kehui kovasti. Itse henkisesti rajoittuneena raakoja ja raakypsennettyjä kaloja tutustuin ravintolan muuhun ruokatarjontaan. Kampasimpukoita alkuun ja pääruuaksi päivän saaliiksi napatun kuhan. Molemmat olivat erinomaisia aterioita ja ruoka tuli nopeasti. Pullollinen Savignon Blancia kyytipojaksi. Suosittelen. 

Illalla lasilliset punaviiniä.  

Pirttisaari – Porvoo

Vihdoin viimein reissuun! Ensimäiseksi kohteeksi valitsimme Pirttisaaren. Saari on kaunis ja varsin rauhallinen. Nytki vain neljä venettä laiturissa. Oli yksi alkukesän harvoista kauniista illoista. Nautiskelimme kannella löhöilen. Illalla perinteisesti grillasimme. Seuraavana päivänä pitelimme sadetta pitkälle iltapäivään lueskelemalla vanhoja lehtiä.


Iltapäivästä suuntasimme nokan kohti Porvoota. Porvoo on joka kesäinen must kohde, kuten Hankokin. Porvoon vanha kaupunki on aivan ihana! Porvoon heikkous on huono vierasvenesatama. Vierasvenepaikkoja on liian vähän kysyntään nähden, sosiaalitilat ovat surkeat ja satamakonttori on kaukana. Sosiaalitilat ovat kontissa, joka on ahdas ja kuuma. Vesihöyry ei pääse poistumaan mihinkään ja ilmastointi on onneton. Tällä kertaa naisten sosiaalitilat olivat todella likaiset. Suihkuun mennessä jouduin ensimmäisenä siivoamaan. Tilat lainehtivat ja vessapaperi oli lopussa. Kolmen päivän aikana tiloja ei kertaakaan siivottu. Porvoon kaupunki on ilmeisesti ulkoistanut palvelut, mutta syytä olisi kiinnittää huomiota laatuun. Ei anna hyvä kuvaa kaupungista. Kaupunki kuullemma suunnittelee uutta satamaa joen toiselle puolelle Citymarketin viereen. Ilmainen vinkki kaupungin päättäjille, veneilijät tulevat Porvooseen vanhan kaupungin, eivät Cittarin takia. 


Ensimmäisenä iltana nautimme päivällisen Rafael’s Steak Housessa. Ruoka oli perus maukasta ja mies pitää paikan annoskoosta. Tulemme uudelleen.


Kolmas päivä oli kaunis ja aurinkoinen, mikä on tänä kesänä ollut poikkeuksellista. Vierailimme Runebergin kotitalolla. Museo oli kompakti ja ihan mukava. Fredrikan puutarha oli kaunis. Päiväkaffet (lue oluet) nautittiin Café Cabriolen terassilla.


Tietenkin shoppailimme tai no ainakin minä. Erityiskiitos palvelusta ja rupattelutuokiosta Porvoon Tazzialle! Syömässä kävimme Meet Districtin terassilla, ruoka oli mainiota. Illan nautiskelimme veneellä. Miehelle sikari ja whisky, minulle punaviinilasi.


Aamutoimien jälkeen lähdimme kotia kohden, edessä työviikko keskellä lomaa.

Jermo

Olimme olleet reissussa jo lähes kolme viikkoa ja Turusta alkoikin kotimatka. Kotiinpaluun lähestyessä päivämatkat pitenevät ja molemmat laskevat öitä siihen, kun oma peti ja suihku odottavat.

Jermon Paraisten Portti valikoitui kohteeksi sopivan päivämatkan ja sopivan (väylällä) sijainnin takia. Varasin vielä ennakkoon satamapaikka.comista paikan. Jermossa ennakkoon varatut paikat olivat merkitty nimikylteillä. Valitettavasti kyltit olivat niin pienet, ettei niitä pystynyt veneestä lukemaan edes kiikareilla. Palvelu oli joustavaa ajoimme veneen tyhjään parkkiin ja nimikyltti siirtyi sujuvasti mukana. Jermossa oli vastaanottaja paikalla, mikä on aina mukavaa. Paljon vähemmän sähläystä, kun heti kuulee missä mikin paikka on ja mihin maksetaan. Niin ja erityisesti ne vessakoodit on kiva kuulla heti. Satama tuli iltaa myöten aivan täyteen. Tosin aivan reunimmaisille paikoille ei isoilla veneellä voi parkittaa. 

Jermossa satama oli jyrkässä rinteessä. Satama oli laudoitettu kokonaisuudessaan, mikä helpotti kulkemista. Oli oikein miellyttävää päästä siistein jaloin kulkemaan joka paikkaan.  Ilta meni perinteisesti Jermon ravintolan antimista nauttien ja taisi yksi valkoviinipullokin tulla tyhjennetyksi.

Turku

Turkuun saapuminen tapahtuu upeissa maisemissa Ruissalon ja Hirvensalon välissä. On upeaa lipua Aurajokea hiljalleen eteenpäin ohittaen Turun linna, Suomen Joutsen ja muut rannan isot alukset sekä asuinalueeksi muutettu Wärtsilän entinen telakka-alue.


Vierasvenesatama on hyvällä paikalla Förin vieressä ennen Aurajokea ylittäviä siltoja. Palvelu on satamassa hyvää ja hinnat kohtuulliset. Ensi kesäksi on suunnitteilla rannan satamatoimiston uusiminen. Kivaa olisi, jos vessat tulisivat lähemmäksi rantaa. Sinänsä nykyisetkin sosiaalitilat ovat hyvät ja tilavat, mutta hieman kaukana kadun toisella puolen olevan talon takapihalla.


Etukäteen olimme saaneet suosituksia turkulaisilta ystäviltämme Tintån häränlihavartaista. Testiryhmä kehiin ja kohti ravintolaa. Suositukset olivat tulleet naispuolisista ystäviltämme, jotka eivät ole profiloituneet lihansyöjinä. Mies oli epäileväinen suositusten suhteen. Ravintola oli kesäiltana aivan täynnä, mutta meille kävi tuuri ja terassilta vapautui pöytä. Lihavartaat olivat suositusten veroiset, maukkaat ja runsaat. Kiitos Suvi ja Ilona! 


Ilta vietettiin kannella nautiskellen. Mies iltaviskillä ja minä punaviinillä. 

Aamulla nautin aamiaiskahvit satamakonttorilla ja kirmasin ostoksille miehen heräillessä. Ocean Spirit on must juttu, joka kerta Turussa käydessä. Tällä kertaa tarttui mukaan bleiseri ja muutamia pikkutavaroita. Aivan ihana veneilykauppa!  Seuraavana stoppina oli iTapsa. Puhelimeni oli ottanut jostakin osumaan Hangon läntisellä selällä ja näyttö oli hajonnut. ITapsa hoiti tunnissa uuden näytön sopuhintaan. Wiklundilla poikkesin puhelinta odotellessa. Sesongin vaihto oli meneillään ja hyllyt olivat tyhjiä. Löytöjä ei tehty. Mies oli heräillyt, joten bongasimme toisemme kaupungilla ja jatkoimme kevyttä shoppausta.


Vanhempani pölähtivät yllätysvierailulle veneelle. Olivat lähteneet ajelemaan saariston rengastietä. Kävimme porukalla lounaalla ja saattelimme porukat majoitusvinkkien kera reissun päälle. 

Lounaan jälkeen nousimme Jokke Jokijunaan. Tykkäämme ajella pikkuisilla kaupunkijunilla. Turun nähtävyydet, muun muassa kylän paras pokestoppi, tuli nähtyä. 

Piipahdin vielä Rajala Pro Shopissa korjauttamassa kameran linssin suojusta. Elektroniikka on tällä reissulla ollut kovilla. Mies poikkesi Clas Ohlsonilla hankkimassa muutamaa välttämätöntä työkalua. Miten kaikki työkalut voivat olla välttämättömiä?


Illalla nousimme Jakke Jokilautan kyytiin. Rannalta katsottuna lautta ei ole kaunis ilmestys, mutta kaljajelluntaan oikein oiva vehje. Oli kiva katsella Turun jokirantaa myös joelta päin.

Aamulla tai no aamupäivällä veneellämme poikkesi ystävämme Timo. Nautimme aamukaffit porukalla kuulumisia vaihdellen. Oli tullut aika vapauttaa venepaikkaa seuraaville kävijöille.

Pilssin ja pyykin pesua

Pysähdyimme jälleen Lootholmassa. Pitkälti, koska oli tarve erilaisille huoltotoimenpiteille. Lootholman sijainti väylän varressa on myös erinomainen jatkoyhteyksien kannalta. 

Vanhassa venessä ilmenee aina silloin tällöin uusia yllätyksellisiä pikkuvikoja. Kipparin mukaan meillä on pieni vuoto veneessä. Epäilykset kohdistuvat vanhan nopeusmittarin vaijerin kuoreen, joka oli irronnut seinäliitoksesta. Vuoto on vähäinen, lähinnä pientä tipputtelua. Palaamme sen korjaukseen vasta talvihuolloissa. Vuoto ei muuten häiritse, mutta pilssi täyttymistä täytyy vahtia. Pilssiähän on helppo tyhjentää. Tietenkin yksi Baloon vioista on pilssipumpussa. Pumppu ei pumppaa. Ilmeisesti pumpun sulkuläpän palvelusaika on tullut tiensä päähän. Emme ole tähän hätään ehtineet hankkimaan uutta. Lapolla olemme pari kertaa tyhjentäneet pilssiä. Lootholmassa on moottorisoitu pilssintyhjennysvehje, joten saimme helposti koko pilssin kerralla tyhjäksi.

Lootholmassa ei ole käytössä pesutuvan varausjärjestelmää. Ensimmäisenä ehtinyt saa käyttää konetta rauhassa. Minullehan tämä sopii, en kuitenkaan ikinä muistaisi tehdä varausta ajoissa. Kävi vielä tsäkä koneen ollessa vapaana. Seurailin erään pariskunnan yritystä pestä vaatteita. Tulivat kaksi kertaa liian myöhään odottamaan vuoroaan ja aina joku muu oli ehtinyt väliin. No kolmannella kerralla jäivät päivystämään koneen viereen. 

Huoltotoimien jälkeen saunoimme. Aamu- ja iltasauna kuuluvat Lootholmassa satamamaksuun. Miehen saunoessa istuskelin viinilasin kanssa  Lootholman yhteislauluillassa. Maakrapu ei ole tunnettu laulutaidoistaan. Nautin vain tunnelmasta ja jätin laulamisen muille. Illalla kokkailimme Uudestakaupungista hankkimamme kanttarellit kermakastikkessa. Lisukkeena perunoita ja pihviä. Maistui. Iltaamme tahditti Lotholmassa esiintynyt Rock’n’ Rolls Band.

Uusikaupunki

Uudellekaupungille eli tuttavallisemmin Ukille emme asettaneet mitään odotusarvoa. Molempien aikaisemmat kokemukset kaupungista sijoittuvat talvisen harmaisiin arkipäiviin. Yllätyimme suuresti havaitessamme Pakkahuoneen vierasvenesataman olevan eläväinen pikkukaupunki. Pakkahuoneen kulmilla oli arki-iltana iltatori. Torilta saimme hankittua tuoreita vihanneksia, perunoita ja kanttarelleja piristämään veneaterioitamme. 

Päivä oli kaunis, joten suuntasimme tutustumaan kaupunkiin. Sataman eläväisyyden jälkeen muu kaupunki oli hiljainen. Kaupat olivat sulkeutuneet, kello ei ollut vielä viittäkään. Asiakkaita olisi ollut. Ainoastaan ruokakauppaan pääsi. Saimme ystäviltämme suosituksia tutustua Uudenkaupungin ”valtavan hienoon kirkkoon”. Kirkkoja löytyi kylästä kaksi. Valtavan hieno oli kuulemma rannassa oleva. Nautimme kirkkoelämykset ulkoa käsin.

Iltaamme veneellä viihdytti torilla esiintyvä Patajätkät. Soittivat finnhitsejä. Näytti vetoavan täpötäyden torin yleisöön. Keski-ikä yleisössä taisi olla seisemänkymmennissä.

Pakkahuoneella oli erinomaiset sosiaalitilat veneilijälle. Naisten sauna oli upouusi. Heti aamukahvien jälkeen Uudekaupungin vedet jäivät taakse. Kippari maistoi kuuluisat munkit aamukahvilla. Hyviä kuulemma olivat.
Suosittelen Uuttakaupunkia vierailukohteena veneilijälle! Vaikka en innokkaasti ole pohjoisemmaksi lähdössä, niin Uuteenkaupunkiin haluan uudestaan.