Taalintehtaalla tapahtuu

On Tekijä MaakrapuKategoria(t): 2016Jätä kommentti

Päädyimme vierailemaan Taalintehtaalla. Olin kuullut huhuja paikan suosiosta, joten varasin jälleen ennakkoon paikan satamapaikka.comista. Varaus osoittautui kullan arvoiseksi saapuessamme. Ainoat vapaana olevat paikat olivat satamapaikka.comilla, jotka tosin nekin oli kaikki varattuja.

Meillä oli runsaasti päivää jäljellä, joten lähdimme fillareilla tutustumaan nähtävyyksiin. Siihen ei kauheasti aikaa kulunut. Vartissa olimme fillaroineet kylän ympäri. Ehkä olisimme jopa jaksaneet kävelläkin. Kamera ei tullut mukaan kierrokselle ruukit jäivät siis kuvaamatta.

Minigolf kisan jälkeen (kirjoittaja tietenkin voitti) pähkimme, miten loppupäivän käyttäisimme. Olimme päättäneet mennä syömään saunan jälkeen. Saunaankin oli kolme tuntia aikaa. Eikun takaisin veneelle, ideana löhötä kannella. Päivä oli erinomainen auringonottoon.

Veneelle päräytettyämme oli iso moottorivene rantautumassa viimeiseen vapaaseen paikkaan. Sivutuulessa vene ajautui poijumme päälle. Seuraavaksi seurauksena oli kiinnitysliinamme sotkeutuminen moottoriveneen potkuriin. Kuulostaako jo tutulta tarinalta? Jos ei, lue täältä.

Poijumme paikalla oli yhtäkkiä moottorivene. Vapaa-ajan ongelmat katosivat saman tien. Moottoriveneen irtoituksessa kului rattoisasti loppuilta. Ensin moottoriveneen kippari yritti irroittaa itse liinaamme. Neuvoja sateli kanssaveneilijöiltä runsaasti. Lopputulos oli arvattavissa ja eikun meripelastus paikalle. Meripelastus sai liinan osittain irrotettua. Valitettavasti heillä ei ollut sukellusvälineitä mukana, joten homma jäi kesken. Moottoriveneen kippari soitti paikalle laitesukeltajan, joka irroitti liinan noin minuutissa. Jännitys oli käynyt jo mahan päälle, että kipaisin hakemassa meille pizzat laitesukeltajaa odotellessa. Veneet uudelleen kiinnitykseen ja saunaan. 

Loppuilta rennosti. Kiitokset moottoriveneen kipparille viinipullosta! 

Taalintehtaasta jäi kaikesta actionista huolimatta hyvät fiilikset! Varmasti tulemme uudelleenkin.

Jermo

On Tekijä MaakrapuKategoria(t): 2016Jätä kommentti

Olimme olleet reissussa jo lähes kolme viikkoa ja Turusta alkoikin kotimatka. Kotiinpaluun lähestyessä päivämatkat pitenevät ja molemmat laskevat öitä siihen, kun oma peti ja suihku odottavat.

Jermon Paraisten Portti valikoitui kohteeksi sopivan päivämatkan ja sopivan (väylällä) sijainnin takia. Varasin vielä ennakkoon satamapaikka.comista paikan. Jermossa ennakkoon varatut paikat olivat merkitty nimikylteillä. Valitettavasti kyltit olivat niin pienet, ettei niitä pystynyt veneestä lukemaan edes kiikareilla. Palvelu oli joustavaa ajoimme veneen tyhjään parkkiin ja nimikyltti siirtyi sujuvasti mukana. Jermossa oli vastaanottaja paikalla, mikä on aina mukavaa. Paljon vähemmän sähläystä, kun heti kuulee missä mikin paikka on ja mihin maksetaan. Niin ja erityisesti ne vessakoodit on kiva kuulla heti. Satama tuli iltaa myöten aivan täyteen. Tosin aivan reunimmaisille paikoille ei isoilla veneellä voi parkittaa. 

Jermossa satama oli jyrkässä rinteessä. Satama oli laudoitettu kokonaisuudessaan, mikä helpotti kulkemista. Oli oikein miellyttävää päästä siistein jaloin kulkemaan joka paikkaan.  Ilta meni perinteisesti Jermon ravintolan antimista nauttien ja taisi yksi valkoviinipullokin tulla tyhjennetyksi.

Turku

On Tekijä MaakrapuKategoria(t): 2016Jätä kommentti

Turkuun saapuminen tapahtuu upeissa maisemissa Ruissalon ja Hirvensalon välissä. On upeaa lipua Aurajokea hiljalleen eteenpäin ohittaen Turun linna, Suomen Joutsen ja muut rannan isot alukset sekä asuinalueeksi muutettu Wärtsilän entinen telakka-alue.


Vierasvenesatama on hyvällä paikalla Förin vieressä ennen Aurajokea ylittäviä siltoja. Palvelu on satamassa hyvää ja hinnat kohtuulliset. Ensi kesäksi on suunnitteilla rannan satamatoimiston uusiminen. Kivaa olisi, jos vessat tulisivat lähemmäksi rantaa. Sinänsä nykyisetkin sosiaalitilat ovat hyvät ja tilavat, mutta hieman kaukana kadun toisella puolen olevan talon takapihalla.


Etukäteen olimme saaneet suosituksia turkulaisilta ystäviltämme Tintån häränlihavartaista. Testiryhmä kehiin ja kohti ravintolaa. Suositukset olivat tulleet naispuolisista ystäviltämme, jotka eivät ole profiloituneet lihansyöjinä. Mies oli epäileväinen suositusten suhteen. Ravintola oli kesäiltana aivan täynnä, mutta meille kävi tuuri ja terassilta vapautui pöytä. Lihavartaat olivat suositusten veroiset, maukkaat ja runsaat. Kiitos Suvi ja Ilona! 


Ilta vietettiin kannella nautiskellen. Mies iltaviskillä ja minä punaviinillä. 

Aamulla nautin aamiaiskahvit satamakonttorilla ja kirmasin ostoksille miehen heräillessä. Ocean Spirit on must juttu, joka kerta Turussa käydessä. Tällä kertaa tarttui mukaan bleiseri ja muutamia pikkutavaroita. Aivan ihana veneilykauppa!  Seuraavana stoppina oli iTapsa. Puhelimeni oli ottanut jostakin osumaan Hangon läntisellä selällä ja näyttö oli hajonnut. ITapsa hoiti tunnissa uuden näytön sopuhintaan. Wiklundilla poikkesin puhelinta odotellessa. Sesongin vaihto oli meneillään ja hyllyt olivat tyhjiä. Löytöjä ei tehty. Mies oli heräillyt, joten bongasimme toisemme kaupungilla ja jatkoimme kevyttä shoppausta.


Vanhempani pölähtivät yllätysvierailulle veneelle. Olivat lähteneet ajelemaan saariston rengastietä. Kävimme porukalla lounaalla ja saattelimme porukat majoitusvinkkien kera reissun päälle. 

Lounaan jälkeen nousimme Jokke Jokijunaan. Tykkäämme ajella pikkuisilla kaupunkijunilla. Turun nähtävyydet, muun muassa kylän paras pokestoppi, tuli nähtyä. 

Piipahdin vielä Rajala Pro Shopissa korjauttamassa kameran linssin suojusta. Elektroniikka on tällä reissulla ollut kovilla. Mies poikkesi Clas Ohlsonilla hankkimassa muutamaa välttämätöntä työkalua. Miten kaikki työkalut voivat olla välttämättömiä?


Illalla nousimme Jakke Jokilautan kyytiin. Rannalta katsottuna lautta ei ole kaunis ilmestys, mutta kaljajelluntaan oikein oiva vehje. Oli kiva katsella Turun jokirantaa myös joelta päin.

Aamulla tai no aamupäivällä veneellämme poikkesi ystävämme Timo. Nautimme aamukaffit porukalla kuulumisia vaihdellen. Oli tullut aika vapauttaa venepaikkaa seuraaville kävijöille.

Merimasku – Porhonranta – Naantali

On Tekijä MaakrapuKategoria(t): 20161 kommentti

Olimme varanneet Turun vierasvenesatamaan satamapaikka.comista pariksi seuraavaksi päiväksi venepaikan. Yksi yö olisi kuitenkin välissä vietettävä muualla. Merikarttaa tutkailemalla löysin Lootholman ja Turun puolesta välistä sopivasti väylän varrelta Merimaskun. Merimaskun ravintola rantamakasiini oli kovasti kehuttu, joten mieskin innostui paikasta.

Merimaskun laituri merkinnät olivat todella sekavat. Paikkoja oli ilmeisesti vapaana, mutta epämääräisen haalistuneet varattu kyltit estivät parkkeeraamisen. Muutama vene oli parkkeerattu kyseenalaisesti, blokkasivat samalla pari viereistä venepaikkaa käyttökelvottomiksi. Me emme onnistuneet selvittämään paikan sekasotkua, joten aikamme pyörittyä päätimme jatkaa matkaa. Ravintola menetti samalla asiakkaat.

Porhonranta oli hieman edempänä saman väylän varrella, joten sinne seuraavaksi. Jos Merimaskun laiturimerkit olivat hämääviä, niin Porhonrannassa niitä ei ollut ollenkaan. Laitoimme veneen väliaikaiseen parkkiin. Soitto hotellin respaan, muita yhteystietoja netistä ei löytynyt. C-laituri oli kuulemma varattu vieraille. Mitenkään asiaa ei ollut kerrottu laiturilla. Laiturin tuntomerkkikeskustelun jälkeen, totesimme päätyneemme vahingossa oikeaan paikkaan. Selvittelin samalla mihin voin maksaa satamamaksut ja missä on paikan ravintola. ”Satamakonttori” ja ravintola ovat kylpylähotellissa kahdeksan sadan metrin päässä rannasta mäen päällä. Minkäänlaisia opasteita ei luonnollisestikaan paikkaan ollut. Respan antamat ohjeet olivat ympäripyöreät. Aikani pähkittyäni ja manattuani, mikä mahdollisista kolmesta mäen päälle vievästä tiestä olisi oikea, päädyin katsastamaan merikorttia vielä kertaalleen.

Naantali oli lähistöllä noin tunnin matkan päässä. Tokikin aivan väärään suuntaan. Satamapaikka.comissa oli illaksi vielä pari paikkaa vapaana. Varaus vetämään ja Porhonranta jäi taakse.

Naantali on viehkeä kaupunki. Satamapalvelut ovat hyvät, vaikkakin osalta vieraspaikoista on varsin pitkä matka esimerkiksi vessaan. Meillä on onneksi fillarit veneessä. Ilta oli jo pitkällä, joten keskityimme ratvisemaan itseämme rannan ravintolassa. Illalla saimme seurata rannan konserttia veneestä käsin. Ilta Naantalisa oli kaunis ja vilkas. 


Mies nautti rauhallisen aamiaisen minun shopatessa. Shoppailu ei tällä kertaa ollut menestyksekästä. Soitin miehen veneeltä mukaan  fillarisightseeingille. Kaunis vanha kaupunki. Paikallinen kirpputori oli aikamoinen rompetori. Löytöjä ei tehty. Kävimme tutustumassa Naantalin kaupunginmuseoon. En oikein tiedä kuinka näitä pikkukaupunkien museoita kuvaisi. Kaikki mahdollinen kaupunkiin liittyvä on kerätty samojen seinien sisään. Näyttelyistä puuttuu punainen lanka. Tuleepahan tuettua toimintaa.



Ennen lähtöä yhdet shamppikset terasilla ja nokka kohti Turkua. Matkalla tsiikattiin Saulin möksä. Oli isäntä itsekin paikan päällä. Tulemme varmasti toistekin.

 

 

Pilssin ja pyykin pesua

On Tekijä MaakrapuKategoria(t): 20161 kommentti

Pysähdyimme jälleen Lootholmassa. Pitkälti, koska oli tarve erilaisille huoltotoimenpiteille. Lootholman sijainti väylän varressa on myös erinomainen jatkoyhteyksien kannalta. 

Vanhassa venessä ilmenee aina silloin tällöin uusia yllätyksellisiä pikkuvikoja. Kipparin mukaan meillä on pieni vuoto veneessä. Epäilykset kohdistuvat vanhan nopeusmittarin vaijerin kuoreen, joka oli irronnut seinäliitoksesta. Vuoto on vähäinen, lähinnä pientä tipputtelua. Palaamme sen korjaukseen vasta talvihuolloissa. Vuoto ei muuten häiritse, mutta pilssi täyttymistä täytyy vahtia. Pilssiähän on helppo tyhjentää. Tietenkin yksi Baloon vioista on pilssipumpussa. Pumppu ei pumppaa. Ilmeisesti pumpun sulkuläpän palvelusaika on tullut tiensä päähän. Emme ole tähän hätään ehtineet hankkimaan uutta. Lapolla olemme pari kertaa tyhjentäneet pilssiä. Lootholmassa on moottorisoitu pilssintyhjennysvehje, joten saimme helposti koko pilssin kerralla tyhjäksi.

Lootholmassa ei ole käytössä pesutuvan varausjärjestelmää. Ensimmäisenä ehtinyt saa käyttää konetta rauhassa. Minullehan tämä sopii, en kuitenkaan ikinä muistaisi tehdä varausta ajoissa. Kävi vielä tsäkä koneen ollessa vapaana. Seurailin erään pariskunnan yritystä pestä vaatteita. Tulivat kaksi kertaa liian myöhään odottamaan vuoroaan ja aina joku muu oli ehtinyt väliin. No kolmannella kerralla jäivät päivystämään koneen viereen. 

Huoltotoimien jälkeen saunoimme. Aamu- ja iltasauna kuuluvat Lootholmassa satamamaksuun. Miehen saunoessa istuskelin viinilasin kanssa  Lootholman yhteislauluillassa. Maakrapu ei ole tunnettu laulutaidoistaan. Nautin vain tunnelmasta ja jätin laulamisen muille. Illalla kokkailimme Uudestakaupungista hankkimamme kanttarellit kermakastikkessa. Lisukkeena perunoita ja pihviä. Maistui. Iltaamme tahditti Lotholmassa esiintynyt Rock’n’ Rolls Band.

Uusikaupunki

On Tekijä MaakrapuKategoria(t): 2016Jätä kommentti

Uudellekaupungille eli tuttavallisemmin Ukille emme asettaneet mitään odotusarvoa. Molempien aikaisemmat kokemukset kaupungista sijoittuvat talvisen harmaisiin arkipäiviin. Yllätyimme suuresti havaitessamme Pakkahuoneen vierasvenesataman olevan eläväinen pikkukaupunki. Pakkahuoneen kulmilla oli arki-iltana iltatori. Torilta saimme hankittua tuoreita vihanneksia, perunoita ja kanttarelleja piristämään veneaterioitamme. 

Päivä oli kaunis, joten suuntasimme tutustumaan kaupunkiin. Sataman eläväisyyden jälkeen muu kaupunki oli hiljainen. Kaupat olivat sulkeutuneet, kello ei ollut vielä viittäkään. Asiakkaita olisi ollut. Ainoastaan ruokakauppaan pääsi. Saimme ystäviltämme suosituksia tutustua Uudenkaupungin ”valtavan hienoon kirkkoon”. Kirkkoja löytyi kylästä kaksi. Valtavan hieno oli kuulemma rannassa oleva. Nautimme kirkkoelämykset ulkoa käsin.

Iltaamme veneellä viihdytti torilla esiintyvä Patajätkät. Soittivat finnhitsejä. Näytti vetoavan täpötäyden torin yleisöön. Keski-ikä yleisössä taisi olla seisemänkymmennissä.

Pakkahuoneella oli erinomaiset sosiaalitilat veneilijälle. Naisten sauna oli upouusi. Heti aamukahvien jälkeen Uudekaupungin vedet jäivät taakse. Kippari maistoi kuuluisat munkit aamukahvilla. Hyviä kuulemma olivat.
Suosittelen Uuttakaupunkia vierailukohteena veneilijälle! Vaikka en innokkaasti ole pohjoisemmaksi lähdössä, niin Uuteenkaupunkiin haluan uudestaan.

Kuuskajaskari

On Tekijä MaakrapuKategoria(t): 2016Jätä kommentti

On epätodennäköistä, että suuntaisimme näin pohjoiseen ihan heti toista kertaa reissuillamme. Merireittejä pitkin Pori ja Rauma ovat niin kaukana. Tämä oli ainoa syy poiketa myös Kuuskajaskarille. Paikka oli positiivinen yllätys. Vanhalta kasarmilta löytyi toki luontaan poistyöntäviä tiilirivitaloja, mutta samalla myös viehkeitä vanhoja puurakennuksia. Paikkaa oli myös maisemoitu mukavasti.

   Kuuskajaskarissa oli yllätävän vilkas liikenne. Vierasveneitä oli vain muutama, mutta vuorolaiva toi ja vei vierailijoita.  Raumalta Kuuskajaskarille oli vain reilu kuuden kilometrin matka. Matka oli tuulinen ja aallokkoinen, mutta onneksi saaristo suojasi pahimmalta myräkältä. Laituri oli avoimella paikalla. Tilaa oli reilusti, joten kaikki halukkaat sopivat parkkiin laiturin suojaisemmalle puolelle. 


Saarella on kesäteatteri, joka näytti olevan kovasti suosiossa. Teatterisssa meni Täydellinen tätini -komedia. Jätimme tällä kertaa kesäkarkelot väliin.  


Ravintolaa ylläpiti sama firma kuin Kylmäpihlajan majakalla. Ruokalista oli kuitenkin aivan erilainen. Pizzauunin tuotoksia emme ehtineet maistamaan, koska uuni sulljettiin seitsemältä. Tämä oli harmillista. Johtui kuulemma siitä, että rasvakeitin ja uuni käyttivät samaa sulaketta ja yhtäaikainen käyttö ei ollut mahdollista. Pizzat näyttivät reilun kokoisilta. Iltapalamenu oli pikaruokaa rasvakeittimestä. Ihan syötävää. Tällä kertaa ei tarvinnut grillata ruokailun päälle.

Rauma

On Tekijä MaakrapuKategoria(t): 2016Jätä kommentti

Raumalla parkkeerasimme Suvitien Merijakamoon. Raumalla oli useampikin vierasvenesatama, mutta kipparin mielestä merijakamon1 esittely vaikutti nykyaikaisemmalta. Tilat olivat uudet ja oikein mukavat. Venepaikat olivat aivan ravintolan ja sosiaalitilojen vieressä. Vierasvenepaikat olisi voinut olla hieman paremmin merkattu, mutta muuten oikein mukava paikka. Sataman ravintolan ruoka oli pikaruoka, mutta aivan maittavaa.

Aamulla kaivoimme fillarit esille ja suuntasimme Rauman vanhaan kaupunkiin. Kippari nautiskeli kaupungin tunnelmia Cafe Salin -terassilla ja minä shoppailin. Cafe Sali oli asiakasystävällinen mukava lounaspaikka. Kahvilan salaattibuffet vaikutti hyvältä. Vanhasta kaupungista löytyi myös aivan ihastuttava Sisustustalo Kodinonni. Kyseinnen butiikki on valitu vuoden 2015 parhaaksi sisustusliikkeeksi Suomessa. En tiennyt, että tämmönenkin palkinto jaetaan. Liikkeen valikoima oli ihastuttava ja teinkin pikku hankintoja sekä kotiin että veneeseen.


Syömässä kävimme vanhan kaupugin aasialaisessa Wen Jing -ravintolassa. Ruoka oli erittäin maistuvaa. Itse en suuremmin välitä aasialaisen keittiön antimista, mutta täältä löytyi minullekin sopiva annos. Mies nautti ravintolan buffet-pöydän antimista.

Viikko Porissa

On Tekijä MaakrapuKategoria(t): 2016Jätä kommentti

Tämän kesän veneilyreissumme kääntöpiste oli Pori. Minulla oli parin päivän keikka paikkakunnalle ja ajattelin, että tähän yhteyteen olisi hyvä yhdistää kesälomareissu. Mies yritti kovasti keväällä perustella, että Pori on aika kaukana. Olisiko järkevää jättää vene johonkin parkkiin ja mennä loppumatka bussilla? Minusta selitykset olivat outoja ja painostin kipparin Porin reissuun. Näin jälkikäteen täytyy myöntää, että olihan Pori meriteitse kaukana. Kaukaisuuden tuntua lisäsivät aavat selät, joissa ei ollut ollenkaan saariston suojaa ja pitkät päivämatkat, jotka venyivät olosuhteiden pakosta pitkiksi. Uudenkaupungin jälkeen ei välipysäkkejä juuri löytynyt, vaan oli ensin mentävä Raumalle ja siitä sitten suoraan Poriin. Yli 80 kilometrin päivämatkat 10 kilometriä tunnisssa kulkevalla paatilla menevät jo työnteoksi. Onneksi kelit suosivat matkantekoa.

Porissa meille oli varattu venepaikka Marina Merilokista Reposaaresta. Meidän veneellä (masto vs. sillat) ei päästä lähemmäksi Porin keskustaa. Matkan teko sujui niin hyvin, että kipparin yllätykseksi olimme Porissa perillä päivää ennen laskettua aikaa. Marina Merilokki on ollut vuoden vierasvenesatama parikymmentä vuotta sitten. Peruspalvelut paikasta löytyivät ja henkilökunta oli mukavaa. Saniteettilat kaipaisivat päivittämistä nykyaikaan. Kaiken kaikkiaan kuitenkin miellyttävä kokemus.


Ensimmäisenä iltana kaivoimme fillarit esiin ja tutustuimme Reposaareen. Kävimme myös syömässä Ravintola Merimestassa. Ruoka oli maukasta. Kippari nautti paikan saaristolaispöydästä. Erikoiskiitos henkilökunnalle, että tarjoiluajat joustivat asiakkaiden mukaan. Kakkospäivänä pidimme sadetta veneessä. Pitkät päikkärit, punaviini ja hyvä kirja viihdyttivät miehistöämme.


Kolmospäivänä lukitsimme venen luukut ja siirryimme majoittumaan Yyterin kylpylähotelliin. Kylpylähotellilta kulki non-stop bussi Porin keskustaan, jossa oli meneillään SuomiAreena -tapahtuma. Päivän aikana katsastimme areenan Kansalaistorin tarjonnan ja kuuntelimme SuomiArenaan mielenkiintoisia paneelikeskusteluita muun muassa Ammattiliitto Pron järjestämän keskustelun ”Älyteollisuuden esiinmarssi: siirrytäänkö kuuden tunnin työpäiviin?”. SuomAreenan konsepti on omalla tavallaan aika hullu. Kaikki Suomen kärkipoliitikot ja yhteiskunnalliset vaikuttajat matkustavat viikoksi länsirannikon pikkukaupunkiin tapaamaan toisiaan. Luulisi olevan helpompi järjestää tapaamiset suoraan Helsingissä.

Nelospäivänä jatkoimme SuomiAreenan ohjelmasta nauttimista. Ehdimme myös testaamaan Yyterin kylpylän. Kylpylä oli hyvin pelkistetty, mutta ihan miellyttävä kokemus. Illalla pääsimme nauttimaan Pori Jazzin ohjelmistosta. Olin ensimmäistä kertaa jazzeilla. En varsinaisesti ole mikään festari-ihminen, mutta festivaalipaikalla olleesta Fatboyn sponsori riippumatosta oli ihan mukava kuunnella musaa. Hyvin kesti riippumatto reilut parisataa kiloa, suosittelen. Illan esiintyjistä mainittakoon J. Karjalainen sekä Brian Setzer’s Rockabilly Riot!. En muuten huomannut mitään omituista J.Karjalaisen lavakäytöksestä, vaikka kovasti saimme asiasta lukea  seuravaan päivän iltapäivälehdistä.


Perjantaina palasimme venemajoitukseen. Päivällä poikkesimme Porin keskustassa. Viimeiset hetket SuomiAreenassa sekä shoppailua Ratsulassa. Ratsula oli erinomainen kauppa! Kaikki tarvittavat merkit ja myös isoja kokoja.

Lauantaina palasimme vielä jazzeille. Päivän ohjelmassa oli Bo Kaspers Orkester ja Seal. Olen aina tykännyt ruotsalaisbändin kesäisen kepeästä musiikista, niin nytkin. Seal ei sanonut minulle artistina ennakkoon yhtään mitään. Mies kaivoi Spotifysta Sealin hittibiisin Kiss from a Rose. Täytyi myöntää, että olinhan minä tuon biisin toki aikaisemmin kuullut. Nautimme jazz-unnelmasta Radio Aalto loungessa. Olin sen verran mukavuuden haluinen, että kaipasin mukavia istumapaikkoja ja kunnon saniteettitiloja. Ilta oli kaunis ja nautimme esityksistä. 

Sunnuntaina oli tarkoitus lähteä kohti Helsinkiä. Kävimme kääntymässä aallonmurtajan toisella puolen ja puolitoista metristen aaltojen takia päätimme palata takaisin. Yllätys jatkoaika Reposaaressa vaati huoltokäynnin paikallisessa Salessa. Ruokailun hoidimme ulkoruokinnassa The Merry Monk -ravintolassa. Munkkeja  ei näkynyt, mutta lokkeja sitäkin enemmän. Söimme molemmat talon burgerit. Burgerit olivat erinomaiset, vaikka ensin epäilytti mozzarella-tomaattisalaatin, peston, bruchetan ja burgerin yhdistäminen.

Maanantai-aamuna matka jatkui ongelmitta kohti Raumaa.

Kylmäpihlajan majakka

On Tekijä MaakrapuKategoria(t): 2016Jätä kommentti

Kylmäpihlajan majakkasaari oli upea paikka. Luonto oli kuvan kaunista! Jos joku joskus eksyy näin pohjoisille reiteille, kannattaa ehdottomasti käydä katsastamassa paikka. Satamassa 0li hyvin tilaa heinäkuussakin. Päiväveneilijöitä oli paljon, joten illansuussa alkaa löytymään paremmin paikkoja.


Kävimme syömässä majakan ravintolassa. Olimme pettyneitä ravintolan ruokaan. Ravintola yritti perusannoksiin hakea erikoisuutta kikkailemalla annosten lisukkeilla. Pieleenhän yritys meni. Suomalainen ruoka perumuotoisena on aivan hyvää, liika erikoisuuden tavoittelu kostautuu yleensä aina, niin nytkin. Kävimme täyttämässä vatsamme, aterian jälkeen, saaren grillipaikkaa hyväksi käyttäen.


Auringonlasku oli Suomen kesän parhaita. Majakan tornista nähtynä varmasti vielä komeampi. En jaksanut toistamiseen kiivetä torniin, joten tyydyin kuvaamaan maantasolta.